Yksi yleisimmistä rakenneultrassa havaituista poikkeamista on kaksisuoninen napanuora, eli yksivaltimoinen napanuora. Siinä missä tavanomaisesti napanuorassa kaksi valtimoa vie lapsesta vähemmän hapetettua verta istukkaan ja yksi napalaskimo tuo hapekasta verta istukasta sikiöön, kaksisuonisessa napanuorassa on vain yksi valtimo ja yksi laskimo. Mikäli muita rakennepoikkeamia ei ole, tila ei kuitenkaan aiheuta sikiölle mitään seurauksia.

Yhden valtimon puuttuminen napanuorasta on verrattain yleinen ongelma: sitä esiintyy noin 0,5 prosentissa kaikista raskauksista. Tila huomataan yleensä rakenneultrassa noin viikolla 19-21. Vaikka kaksisuoninen napanuora saattaa kuulostaa vakavalta tilalta, se on dosentti Eeva Ekholmin mukaan itsessään vaaraton.


 


”Juuri valmistunut iso meta-analyysi aiemmista aihetta käsittelevistä tutkimuksista kertoo, että mikäli muita rakennepoikkeamia vauvalta ei löydy, kaksisuoninen napanuora ei vaikuta raskauden kulkuun, synnytykseen tai lapsen kehitykseen millään tavoin”, Ekholm kertoo.

Aivan pientä osviittaa analyysi antoi siitä, että kaksisuonisen napanuoran raskauksista syntyneillä lapsilla olisi jonkin verran pienempi lapsilla olisi jonkin verran pienempi syntymäpaino ja pienipainoisuutta raskausviikkoihin suhteutettuna – tämä ei kuitenkaan ei vaikuta myöhempään kehitykseen ja aikuispituuteen. Toistaiseksi ei ole pystytty täysin selvittämään, miksi napanuora toisinaan muodostuu vain kaksisuoniseksi. Toinen napavaltimoista voi puuttua alun perinkin, tai valtimo saattaa tuntemattomasta syystä surkastua raskauden aikana.

Aiemmat luulot riskeistä kumottu

Aikaisemmin uskottiin, että kaksisuoninen napanuora altistaisi kohdussa kehittyvän lapsen erilaisille riskeille, kuten kehitysviivästymille. Uusi analyysi kuitenkin kumoaa nämä uskomukset – aiemmissa aineistoissa oli usein käytetty viiteryhmänä raskauksia, joissa oli muitakin havaittuja ongelmia, esimerkiksi kromosomipoikkeamia. Mikäli sikiöllä on kaksisuoninen napanuora, on hieman keskimääräistä todennäköisempää, että muitakin poikkeamia löytyy.

”Kun havaitaan kaksisuonisen napanuoran kaltainen rakennepoikkeama, sikiön ja raskauden rakenteet tutkitaan tavanomaista tarkemmin kaiken varalta. Mikäli muitakin rakennepoikkeamia löytyy, ne toki vaikuttavat raskauden etenemiseen omalla tavallaan, mahdollisesti riskejä lisäten”, Ekholm sanoo.

Raskauden loppuvaiheessa, kolmannella kolmanneksella, kaksisuonisen napanuoran raskauksia kuitenkin seurataan hieman enemmän, jotta voidaan varmistua siitä, että sikiö kasvaa tavanomaisella tahdilla. Yleensä käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että rakenneultraäänen yhteydessä sovitaan ultraäänellä tehtävä kasvukontrolli kolmannelle raskauskolmannekselle. Jos kasvu on tämän kontrollin aikaan ollut normaalia, lisäkäyntejä ei tarvita.

Kaksisuoninen napanuora ei vaikuta myöskään synnytyksen kulkuun mitenkään poikkeuksellisesti.

Mitä mieltä olet artikkelista?