Lapsensa menettäneet vanhemmat kuolevat ennenaikaisesti muita vanhempia todennäköisemmin. Riski on ainakin kaksinkertainen, äitien kohdalla jopa nelinkertainen. Surun läpi on saatava käydä, muistuttaa suruasiantuntija Anders Magnusson.

Viimeksi päivitetty 12.10.2011

Vanhemmalla, joka menttää lapsensa tämän ensimmäisen elinvuoden aikana, on kaksinkertainen riski kuolla muihin vanhempiin verrattuna lapsen kuolemaa seuraavan 25 vuoden aikana. Riski siis pienenee vuosien saatossa, mutta vielä 25 vuoden jälkeekin se on puolitoistakertainen. Brittitutkimuksesta kerrottiin British Medical Journal –lehdessä.

 

Syynä alkoholi, itsemurhat,
vastustuskyvyn heikkeneminen?

Tutkimus ei suoraan vastaa kysymykseen, mihin lapsensa menettäneet vanhemmat kuolevat, mutta tutkijat arvelevat taustalta löytyvän muun muassa alkoholin suurkulutusta ja itsemurhia. Lisäksi pitkään jatkuvan surun ajatellaan heikentävän ihmisen vastustuskykyä.

Ruotsalaisen suruun erikoistuneen instituutin Svenska Institutet för Sorgbearbetningin johtajan Anders Magnussonin mukaan suurin ongelma on tiedonpuute.

”Tutkimus osoittaa, kuinka kyvytön yhteiskunta on auttamaan ja tukemaan surun kanssa kamppailevia ihmisiä. On hyväksyttävämpää olla kännissä kuin näyttää surunsa”, hän sanoo.

 

Surun säilömisestä
ei seuraa mitään hyvää

Ihmiset eivät tiedä, kuinka käsitellä omaa suruaan eivätkä he osaa lohduttaa surevaa läheistä. Mikä tahansa menetys tuo tullessaan valtavat määrät tunne-energiaa, jonka on tavalla tai toisella löydettävä tiensä ulos. Sen purkittamisesta tai eristämisestä ei seuraa mitään hyvää. Surevan ei pitäisi pitää surua sisällään. Läheisen tehtävä puolestaan on ensisijaisesti kuunnella, ei yrittää tarjota käytännön neuvoja.

“Monet surevat ihmiset kokevat tulevansa emotionaalisesti eristetyiksi. Sen sijaan, että heitä autettaisiin surun aikaansaaman tunne-energian käsittelemisessä, heitä yritetään piristää ja rohkaista sanomalla, että surun helpottaa ajan kanssa”, Magnusson sanoo.

 

Lohduttaja: ole sydän
jolla on kaksi korvaa

Suru on normaali reaktio menetykseen. Surua ei ole mieltä käsitellä älyllisesti vaan se on koettava. Tarvitaan puhumista ja kuuntelemista.

“Surutyöhön tarvitaan onnistunutta viestintää. Surevaa auttavan kannattaakin kuvitella olevansa sydän, jolla on kaksi korvaa – eikä suuta!”

Suurimmalla osalla ihmisistä ei ole tarpeeksi tietoa surusta ja siitä, mitä ihminen käy surressaan läpi. Tietämättömyys ja surevan – ja surun – eristäminen ovat kaksi suurinta syytä, miksi suru jää kohtaamatta ja käymättä läpi.

”Toipuminen ei ole mahdollista ilman surutyötä. Tässä on mielestäni pääsyy siihen, miksi lapsensa menettäneet vanhemmat ovat tavallista suuremmassa kuolemanvaarassa”, Magnusson sanoo.

 

Teksti: Patrik Wallgren
Kuva: iStockphoto

 

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

 

Myyttejä surusta

 

Suruun liittyy monia myyttejä. Surevalle saatetaan sanoa muun muassa:

– Älä ole surullinen
– Ole vahva
– Sure yksin
– Aika parantaa kaikki haavat
– Hanki menetyn tilalle jotain korvaavaa
– Pidä itsesi kiireisenä

   Lähde: Sorg.se

 

Tutustu myös:

KÄPY RY
Kaikille lapsensa menettäneille

Hyvästi, pikku Angelika
Tarina 3-vuotiaana vakavaan sydänsairauteen kuolleen Angelikan viimeisistä tunneista.

Mitä mieltä olet artikkelista?