Nykyään perheitä on monenlaista. On uusperheitä, yksinhuoltajaperheitä ja sateenkaariperheitä. Asenteet ovat kuitenkin edelleen vanhanaikaisia, ja sateenkaariperheiden jäsenet saattavat joutua arvostelun ja vähättelyn kohteeksi.

Viimeksi päivitetty 27.10.2008

Sateenkaariperhe
Perhe syntyy rakkaudesta, ei vain biologisista siteistä, Sateenkaariperheet ry:stä muistutetaan.
Sateenkaariperheet ry:n puheenjohtaja Kaisa Niittysen perheeseen kuuluu kolme lasta ja kaksi äitiä. Niittynen on synnyttänyt lapsistaan kaksi. Vaikka useimmiten ihmiset ovat kunnioittavia Niittysen perhettä kohtaan, joutuu hän toisinaan kuulemaan epäreiluja väitteitä.
”Esimerkiksi harrastusohjaajat ovat väittäneet lapsilleni, että kellekään ei voi olla kahta äitiä. Tällaisista väitteistä tulee lapsille hyvin hämmentynyt olo”, Niittynen kertoo.
Hetero-oletukset kumpuavat medioiden tuottamista mielikuvista.
”Suurin osa lastenkirjoista viljelee ihannekuvaa heteroydinperheestä. Myös koulukirjojen kuvituksessa esiintyy usein heteroperhe. On todella vähän valtavirrasta poikkeavaa perhekuvastoa”, Niittynen pohtii.
Suku on pahin
Jos vanhemmilla on ollut vaikeuksia hyväksyä lapsen seksuaalinen suuntautuminen, on heillä todennäköisesti vaikeaa sulattaa lapsen sateenkaariperhe.
”Puolisoni vanhemmat ottivat suhteemme hyvin kielteisesti. He ovat ottaneet meihin yhteyttä vasta kun puolisoni biologinen lapsi syntyi”, Niittynen sanoo.
Isovanhemmilla on kuitenkin vaikeuksia sulattaa perhettä kokonaisuutena.
”He halaavat vain biologista lapsenlastaan. Vain häntä pyydetään kylään ja mukaan reissuille”, Niittynen huomauttaa.
Niittysen biologiset lapset eivät pysty ymmärtämään, miksi heidän toiset isovanhempansa eivät pidä heistä.
”Puolisoni vanhempien käytös on johtanut siihen, että minun biologiset lapseni ovat alkaneet omia minun vanhempiani. Se on ikävä kilpailuasetelma”, Niittynen kertoo.
Ongelmia ammattilaisten kanssa
”Kun haimme oheishuoltajuutta toiselle lapsellemme, niin törmäsimme ongelmiin: käräjäoikeus teki sosiaaliviranomaisille kartoituspyynnön”, Niittynen kertoo.
Niittysen perheen edellisen lapsen oheishuoltajuushakemus oli mennyt läpi. Jostain syystä perhettä epäiltiin huonoksi kasvuympäristöksi vasta toisen lapsen kohdalla.
”Sosiaaliviranomaiset sanoivat, että pyyntö oli tarpeeton. Mutta heidän piti silti suorittaa kotikäynti, koska pyyntö oli tehty”, Niittynen sanoo.
Kun perheessä ei ollut mitään oikeaa ongelmaa, keskittyivät sosiaaliviranomaiset töllistelemään sateenkaariperheen arkea.
”Heillä oli kova halu saada selville, miten lesboparin perhe-elämä pyörii”, Niittynen kertoo.
Tarkastuskäynnin jälkeen huoltajuusasia lutviutui nopeasti.
Syrjivät lait
Suomen laki ei huomioi edelleenkään sateenkaariperheitä. Varsinkin erotilanteissa lait ovat puutteellisia.
”Oheishuoltajuuspykälät eivät riitä lapsen edun valvomiseen. Koska ei-biologisella vanhemmalla ei ole oikeutta juridiseen vanhemmuuteen, lapset voivat yhtäkkiä menettää sisaruksensa ja toisen vanhempansa kumman tahansa vanhemman päätöksestä. Ei-juridinen vanhempi ei myöskään ole elatusvelvollinen”, Niittynen sanoo.
Myös kuolemantapaukset aiheuttavat juridisesti hankalia tilanteita sateenkaariperheille.
”Lapsen eloonjäänyt ei-biologinen huoltaja ei ole automaattisesti lapsen juridinen vanhempi. Hänen täytyy erikseen anoa adoptiota ja surunsa keskellä käydä läpi sosiaaliviranomaisten tutkimuksia”, Niittynen sanoo.
Aina ei kuitenkaan tarvitse muuttaa lakia. Toisinaan pienetkin asiat saavat sateenkaariperheet tuntemaan itsensä huomioiduksi.
”Lomakkeissa ja tiedotteissa puhutaan usein äidistä ja isästä. Toisinaan vanhemman sukupuolisuus on kuitenkin korvattu esimerkiksi kotiväellä tai vanhemmilla. Nämä ovat hyviä tapoja, sillä ne huomioivat sateenkaariperheitä, mutta eivät väheksy heteroperheitä”, Niittynen sanoo.
Teksti: Jarkko Uro
Tutustu:

 

Sateenkaariperheet ry

 

Kaikki Perheessä-tarinat
Mitä mieltä olet artikkelista?  

Edellinen artikkeliHaaveissa raskaus? Näin usein seksiä kannattaa harrastaa
Seuraava artikkeliIVF-matkailu Intiaan kasvattaa suosiotaan
JAA