Viimeksi päivitetty 3.6.2025
Puheen ja kielen kehitys alkaa jo aivan pikkuvauvana, jolloin vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa on erittäin tärkeässä osassa. Vauva oppii kertomaan tarpeistaan itkulla, ja vähitellen mukaan tulee myös muita kommunikointitapoja: neljän kuukauden iässä lapsi osaa jo nauraa, kuuden kuukauden ikäinen jokeltelee jo ensimmäisiä tavujaan. Jokeltelu onkin tehokasta harjoittelua puheen muodostamiseen, joka tapahtuu yleensä ensimmäisen ikävuoden tienoilla. Tässä on kuitenkin paljon vaihtelua, joten ei kannata panikoida, vaikka vielä ensimmäisenä syntymäpäivänään lapsi ei osaisi sanoa sanaakaan!
Aina lapsen kielellinen kehitys ei kuitenkaan lähde sujumaan niin kuin pitäisi. Vaikka lapset kehittyvät eri tahtiin ja vertailu muihin lapsiin aiheuttaa useimmiten vain turhaa stressiä, tiettyjen merkkien täyttyessä voi olla syytä ottaa yhteyttä puheterapeuttiin.
Jotkut kielen ja puheen kehityshäiriöistä ilmaantuvat jo heti vauvavuoden jälkeen, toisista näkyy merkkejä vasta kouluiässä, kun lapsi opettelee lukemaan.
Puheen kehitys voi viivästyä monista syistä
On olemassa useita eri syitä siihen, miksi lapsen puheen ja kielen kehitys voi viivästyä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että erilaiset vaikeudet ovat suhteellisen yleisiä, ja niihin on saatavilla apua.
Kielen ja puheen kehityksen häiriöiden takana voivat olla mm. seuraavat syyt.
Puheen tuottamiseen painottuva kehityksellinen kielihäiriö.
Puheen tuottamisen ongelmat ovat kyseessä silloin, kun lapsi sanoo ensimmäisen sanansa yli kaksivuotiaana tai oppii uusia sanoja hyvin hitaasti. Lapsi saattaa myös unohtaa jo opittuja sanoja tai puhua epäselvästi. Opitut sanat voivat unohtua ja lauseiden käyttäminen voi olla vaikeaa. Joskus lapsi voi olla kokonaan puhumaton.
Dyspraksia
Tämä tarkoittaa sitä, ettei lapsi hallitse tarpeeksi hyvin puhumiseen vaadittavia liikkeitä, eivätkä esimerkiksi kieli, leuka ja huulet tee tarvittavaa yhteistyötä. Lapsella voikin olla vain muutamia äänteitä tai alkutavuja käytössään, ja puheesta voi olla vaikea saada selvää.
Autismikirjon häiriö
Kyseessä voi olla autismikirjon häiriö, mikäli lapsen leikki on kovin yksipuolista ja itseään toistavaa, hänen vuorovaikutustaitonsa ovat eri tasolla kuin muilla samanikäisillä ja kommunikointi muiden ihmisten kanssa on vähistä.
Valikoiva puhumattomuus
Tällöin lapsi voi puhua omalle perheelleen ja kavereilleen, mutta ei muille aikuisille. Nämä oireet alkavat 3–5 vuoden ikäisenä, ja tytöillä sitä esiintyy poikia useammin. Useimmiten puhumattomuuden taustalla on ahdistusta tai pelkoa puhumisesta, eikä valikoiva puhumattomuus ole koskaan lapsen tietoinen valinta.
Kehityksellinen kielihäiriö
Kehityksellisessä kielihäiriössä lapsi kehittyy älyllisesti normaaliin tahtiin, mutta kielen ja puheen kehitys takkuilee. Vaikeuksia voi olla sekä puheen tuottamisessa että sen ymmärtämisessä. Kehityksellinen kielihäiriö diagnosoidaan vasta noin 4–6 vuoden ikäisenä.
Ymmärtämiseen painottuva kehityksellinen kielihäiriö
Kun lapsella on ongelmia puheen ymmärtämisessä, hän voi olla erityisen vilkas tai syrjään vetäytyvä. Lapsi saattaa vaikuttaa hankalalta, mutta tosiasiassa hän ei ymmärrä hänelle osoitettua puhetta tai ymmärtää siitä vain osan. Lievät puheen ymmärtämisen ongelmat saattavat ilmaantua kouluiässä, kun lapsi oppii lukemaan, mutta lukemisen ymmärtäminen on vaikeaa.
Näin tuet lapsen puheen kehitystä
On täysin normaalia, että lapsen ensimmäiset sanat voivat olla epäselviä. Kieli ja puhe kehittyvät useiden vuosien aikana, ja hetkelliset häiriöt ovat yleisiä. Älä syytä itseäsi lapsen puheen viivästymisestä! Paras tapa tukea lapsen kielen ja puheen kehitystä on olla vuorovaikutuksessa hänen kanssaan.
- Lue lapselle. Loruja, satuja, runoja – tai vaikka lauluja! Tämä tukee lapsen sanavarastoa, mutta auttaa lasta myös keskittymään.
- Kannusta ja rohkaise lasta kertomaan tunteistaan ja ajatuksistaan sanoin ja elein. Anna positiivista palautetta pienistäkin tavuista ja ääntelyistä.
- Nimeä lapsen osoittamia asioita ja toista niitä. ”Siellä on auto. Kyllä, se on auto!” Tämä on myös omiaan auttamaan sanavaraston laajenemisessa ja puheen muodostamisessa. Voit myös jatkaa kertomalla asiasta enemmän: ”Se on sininen auto ja sillä voi matkustaa.”
- Puhu lapsen kanssa. Käytä yksinkertaisia lauseita, ilmeitä ja eleitä, osoita sormella tarvittaessa.
Milloin pitää huolestua?
Jos lapsen puheen kehitys ei tunnu etenevän, on syytä keskustella asiasta puheterapeutin kanssa. Lähetettä voi pyytää terveydenhoitajalta tai lääkäriltä, mutta yhteyttä voi ottaa myös suoraan itse. Mikäli puheterapiasta ei ole apua, lapsi saa lähetteen erikoissairaanhoidon tutkimuksiin.
Puheterapeutin vastaanotolle on syytä lähteä, mikäli lapsi:
- ei ole puhunut toiseen ikävuoteen mennessä sanaakaan
- ei reagoi puheeseen eikä katso koskaan puhujaan
- ei ymmärrä puhetta 18 kuukauden ikäisenä
- tuottaa hyvin epäselvää puhetta
- ei ole kiinnostunut ympäristöstään
- siirtyy soseruoista kiinteisiin ruokiin erittäin hitaasti
- ei käytä itseilmaisussa ollenkaan eleitä tai ilmeitä
Lähteet:
