Viimeksi päivitetty 20.5.2025
Suomessa raskaudenaikaisen toksoplasmoosin saa vuosittain noin 130 raskaana olevaa naista. Tartunta voi aiheuttaa pahimmillaan keskenmenon riippuen siitä, missä vaiheessa raskautta toksoplasmoositartunnan saa. Vähäisten tartuntamäärien vuoksi raskaudenaikaista vasta-aineseulontaa ei Suomessa kuitenkaan tehdä.
Mikä on toksoplasmoosi ja miten se leviää?
Toksoplasmoosin aiheuttaja on Toxoplasma gondii -niminen loinen, joka elää kissassa. Kissan eritteiden myötä toksoplasmoosi leviää maaperään, josta se siirtyy edelleen kasviksiin ja muihin eläimiin. Ihmiselle toksoplasmoosi voi tarttua huonosti kypsennetyn naudan-, lampaan- tai sianlihan kautta. Myös kontaminoituneet vihannekset, marjat tai vesi voivat aiheuttaa tartunnan.
Toksoplasmoosi voi tarttua myös käsien välityksellä kissan hiekkalaatikosta, kasveista tai maaperästä.
Mitä pidemmälle raskaus on edennyt, sitä helpommin toksoplasma pääsee istukan läpi sikiöön. Ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana sikiön tartuntavaara on vain alle 10 %, kun taas aivan loppuvaiheessa riski on jo 70 %.
Mikäli odottava äiti on sairastanut toksoplasmoosin ennen raskaaksi tulemista, ei tästä koidu kohonnutta keskenmenon riskiä tai muutakaan haittaa sikiölle.
Toksoplasmoosin oireet
Useimmiten toksoplasmoosi on oireeton, mikä tekeekin siitä hankalan huomata. Toisinaan tartunta voi kuitenkin aiheuttaa lievää kuumeilua, väsymystä tai kaulan tai takaraivon imusolmukkeiden turpoamista. Oireet alkavat yleensä noin 10–21 päivää tartunnan saamisen jälkeen.
Raskauden alkuvaiheessa toksoplasmainfektio voi pahimmillaan aiheuttaa sikiövaurion tai jopa keskenmenon.
Synnynnäistä toksoplasmoosia sairastavia lapsia syntyy vuosittain Suomessa noin 50. Suurimmalla osalla toksoplasmoosia sairastavista lapsista ei ole oireita syntyessään, mutta vuosien mittaan jopa 90 % taudin saaneista saa näkövaurioita. Näitä voivat olla verkkokalvon tulehdukset, näköhäiriöt tai pahimmillaan jopa sokeutuminen. Myös epilepsia, liikunnallisen kehityksen ongelmat tai erilaiset älyllisen kehityksen häiriöt voivat olla seurausta toksoplasmoositartunnasta.
Toksoplasmoosin toteaminen
Toksoplasmoosi diagnosoidaan vasta-ainetutkimuksilla. Mikäli niiden perusteella tartuntaepäily on aiheellinen, järjestetään jatkotutkimuksia sikiön sairastumisen selvittämiseksi. Varmistettu tartunta – olipa kyseessä sitten oireeton tai oireellinen tapaus – hoidetaan antibiootein, joita jatketaan aina synnytykseen saakka. Lääkehoidon avulla voidaan pienentää sikiön tartunnan vaaraa. Myös lapsi saa lääkehoitoa heti syntymänsä jälkeen, jotta tartunnasta aiheutuvat haitat saadaan minimoitua.
Ennaltaehkäisy on tärkeintä
Raskaudenaikaista toksoplasmoositartuntaa voi ehkäistä tehokkaasti hyvällä hygienialla – etenkin käsienpesu ruuanlaiton ja pihatöiden yhteydessä on tärkeää. Vihannekset ja hedelmät tulisi pestä ja kuoria ennen syömistä. Puutarhatöissä kannattaa käyttää suojakäsineitä ja raakaa lihaa tulisi välttää.
Lihassa olevat toksoplasman kystat kuolevat, mikäli lihaa kuumennetaan yli 66 asteeseen tai jätetään pakastimeen yli -20 asteeseen vuorokauden ajaksi.
Mikäli perheeseen kuuluu kissa, sen hiekkalaatikon tyhjentäminen olisi hyvä jättää muiden tehtäväksi. Jos tämä ei ole mahdollista, hiekkalaatikon tyhjentämiseen ja pesuun tulisi käyttää kumihanskoja. Hyvä hygienia on tärkeää: hiekkalaatikko tulisi tyhjentää päivittäin, jonka jälkeen se tulisi pestä kuumalla vedellä.
On hyvä muistaa, että vain noin yksi sadasta kissasta tartuttaa toksoplasmoosia, joten kissasta luopuminen raskauden ajaksi ei siis ole välttämätöntä.
