Lapsen kielitaito kehittyy parhaiten vuorovaikutuksessa. Kun aikuinen lukee, laulaa tai kertoo tarinoita lapselle, lapsen kielellinen kehitys saa tarvitsemaansa tukea – helposti osana tavallista arkea.

Viimeksi päivitetty 22.7.2025

Alle kouluikäiset lapset oppivat kieltä aktiivisesti, ja hyötyvät rikkaan kielen kuulemisesta. Monipuolinen sanasto ja vaihtelevat lauserakenteet auttavat lasta kehittämään taitojaan. Aikuisen rooli harjoittelussa on merkittävä, sillä vuorovaikutuksellisuus on tärkeä osa oppimisprosessia.

Tuore suomalainen tutkimus selvitti, miten kotona tapahtuva lukeminen, laulaminen ja tarinoiden kertominen vaikuttavat 2–4-vuotiaiden lasten kielellisiin taitoihin. Tutkimustulosten perusteella kaikki kolme tapaa tukevat kielenkehitystä, ja erityisesti aikuisen ja lapsen yhteisten lukuhetkien hyödyt olivat merkittäviä.

Eri keinoilla erilaiset hyödyt

Lukeminen altistaa lasta arkipuhetta monipuolisemmalle kielelle. Yhdessä lukeminen herättää usein lapsessa kysymyksiä ja synnyttää keskustelua aikuisen ja lapsen välille. Lukeminen voi tarkoittaa myös kuvakirjojen tutkimista ja kuvissa esiintyvien asioiden nimeämistä. Tärkeintä on, että lapsi osallistuu aktiivisesti ja keskittyy samaan asiaan aikuisen kanssa.

Laulaminen auttaa lasta omaksumaan uusia sanoja ja puheen intonaatiota, eli sävelkulkua. Laulujen kautta lapsi oppii huomaamaan, miten äänenpainolla ilmaistaan tunteita ja erotetaan esimerkiksi kysymys- ja väitelause toisistaan. Melodia ja rytmi tukevat oppimista ja tekevät siitä hauskaa. Pienet lapset laulavat mielellään samoja tuttuja lauluja yhä uudelleen, ja vahvistavat oppimaansa toiston kautta.

Tarinointi ilman kirjaa voi helpottaa lapsen keskittymistä ja vahvistaa yhteyttä kertojan kanssa. Vapaa tarinankerronta mahdollistaa aikuisen ja lapsen välisen katsekontaktin sekä eleiden ja ilmeiden käytön osana tarinaa. Kerronnan elävöittäminen äänenpainon tai puheen rytmin vaihtelulla kiinnittää lapsen huomion ja pitää mielenkiintoa yllä.

Vaikka jokin näistä kielen kehitystä tukevista keinoista voi olla lapselle mieluisampi tai vanhemmalle luontevampi, on hyvä sisällyttää kaikkia kolmea osaksi perheen arkea. Eri keinot tukevat kielen kehittymistä kukin omalla tavallaan ja yhdessä ne luovat oppimiselle monipuoliset ja hauskat olosuhteet.

Kaikki alkaa lapsen ja aikuisen yhteydestä

Kielelliset taidot rakentuvat useista osa-alueista: puheen ymmärtämisestä ja tuottamisesta, sanavarastosta, kieliopista, vuorovaikutustaidoista ja kyvystä käyttää kieltä erilaisissa tilanteissa. Näiden taitojen avulla lapsi oppii ilmaisemaan ajatuksiaan ja tunteitaan ymmärrettävästi.

Digitalisoituneessa yhteiskunnassa, jossa laitteet vievät yhä enemmän tilaa, aikaa ja huomiota, on hyvä muistaa, että kielellisten taitojen kehittymiseen ei tarvita sovelluksia tai älylaitteita – tärkeintä on vuorovaikutus. Yhteiset hetket aikuisen kanssa tukevat lapsen kehitystä enemmän kuin mikään teknologia.

Kirjoittaja on lasten sairaanhoitaja, terveystieteiden maisteriopiskelija ja leikki-ikäisen lapsen äiti.

Lähde

Mustonen, R., Torppa, R., & Stolt, S. (2024). Parental linguistic support in a home environmentmis associated with language development of preschool-aged children. Acta paediatrica, 113(8), 1852–1859.

 

Mitä mieltä olet artikkelista?