Viimeksi päivitetty 25.6.2025
Suomessa äitiyspakkaus otetaan lähes itsestäänselvyytenä – niin kauan siitä on saatu nauttia. Äitiyspakkaus on herättänyt ihmetystä ympäri maailmaa, mutta monessa maassa siitä on myös otettu mallia.
Tänä päivänä suurin osa ensisynnyttäjistä valitsee äitiyspakkauksen – vain kolmasosa ottaa äitiysavustuksen rahana. Suomessa jaetaankin vuosittain noin 30 000 äitiyspakkausta.
Äitiyspakkauksen historia
Äitiyspakkauksen juuret juontavat kauas 1930-luvulle – vuonna 1937 äitiysavustuksesta säädettiin laki, sillä lapsikuolleisuus oli suurta ja syntyvyys vähäistä. Vuotta myöhemmin avustusta alettiin jakaa, ja aluksi se koski ainoastaan vähävaraisia synnyttäjiä, jotka hakeutuivat raskausaikana terveydenhuollon piiriin. Jo tuolloin avustus oli mahdollista saada rahana tai äitiyspakkauksen muodossa. Vuonna 1938 avustuksen sai jopa kaksi kolmasosaa kaikista synnyttäjistä, joten äitiyspakkauksen voisi sanoa tulleen tarpeeseen.
Koska äitiyspakkauksen avulla monet tulevat äidit saatiin terveydenhuollon piiriin, lapsi- ja äitikuolleisuus alkoivat laskea. Nämä vaikutukset näkyvät edelleenkin, sillä Suomen lapsi- ja äitikuolleisuus ovat olleet jo vuosikausia maailman pienimpiä.
Vuonna 1949 äitiyspakkausta alettiin jakaa kaikille Suomen odottaville äideille, ei ainoastaan vähävaraisille.
Äitiysavustus on ollut vuosien varrella useiden eri tahojen vastuulla: ensimmäisinä vuosina siitä vastasi synnyttäjän kotikunnan huoltolautakunta, myöhemmin Valtion hankintakeskus ja Sosiaalihallitus eli nykyinen THL. Vuonna 1994 äitiysavustuksesta siirtyi vastaamaan Kela.
Näin äitiyspakkauksen sisältö on muuttunut vuosien varrella
Vaikka äitiyspakkauksen sisältö on ollut pääpiirteittäin sama – vauvanvaatteita ja hoitotarvikkeita – on sitä kuitenkin aina päivitetty vastaamaan sen ajan tarpeita. Alkuvuosina pakkauksesta löytyi mm. emalivati sekä pyyhe ja lakana parempaa synnytyshygieniaa turvaamaan. Nykyään pakkauksen sisällön ekologisuuteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota.
Vuonna 1968 täkki korvattiin makuupussilla, jotta vanhemmat voisivat nukuttaa vauvaansa ulkona.
1970-luvulla äitiyspakkauksiin lisättiin kondomit.
Vuonna 1981 äitiyspakkauksesta löytyi ensimmäisen kerran myös talvihaalari. Seuraavana vuonna mukaan tulivat myös sukat.
Vuonna 1991 lapaset löysivät tiensä äitiyspakkaukseen.
Vuonna 1994 äitiyspakkauksesta löytyi ensimmäistä kertaa bodyja.
Vuonna 2000 tutti poistettiin äitiyspakkauksista.
Vuonna 2005 äitiyspakkaus ei enää sisältänyt tuttipulloa, sillä vanhempia haluttiin kannustaa rintaruokintaan.
Vuonna 2016 purulelu vaihtui pehmoleluun.
Vuonna 2020 äitiyspakkauksen sisällön ulkomuotoon kysyttiin ensimmäistä kertaa vanhempien mielipidettä, ja ulkohaalarin kuosi valittiin yleisöäänestyksellä.
Äitiyspakkaus maailmalla
Nykyään äitiyspakkaus ei ole enää yksinomaan suomalaisten erikoisuus, vaan siitä on inspiroiduttu myös muualla maailmassa. Vuonna 2020 tehdyn tutkimuksen mukaan äitiyspakkausta jaettiin jo 60 eri maassa, ja erilaisia variaatioita niistä oli kaikkiaan 91. Sisältö saattoi hieman vaihdella eri maittain, ja mm. hyttysverkko oli yleinen niissä maissa, joissa esiintyy malariaa.
Myös pakkauksen saamiseen saattoi liittyä tiettyjä ehtoja: esimerkiksi Etelä-Aasiassa pakkauksen saivat kaikki sairaalassa synnyttäneet äidit. Intiassa taas äitiyspakkaus oli osoitettu yksinomaan vähävaraisille äideille, mutta Skotlannissa äitiyspakkauksen saavat kaikki odottavat äidit.
Lähteet: Kela – äitiysavustuksen historia, The baby box. Enhancing the wellbeing of babies and mothers around the world.
