Viimeksi päivitetty 25.2.2026
Sodat ja sodanuhka, kasvavat työttömyysluvut ja ilmastonmuutoksen eteneminen voivat kasata aikuisten harteille melkoisen huolitaakan, jota on usein vaikea salata lapsilta. Perheen pienimmät aistivat vanhempiensa ahdistuksen, ja pelko voi kasvaa lapsen päässä huomattavan suureksi. Mutta kuinka lapsen kanssa tulisi käsitellä uutisia esimerkiksi sodasta?
”Lapsen ikätaso ja yksilöllinen kehitys tulisi aina huomioida näistä asioista keskustellessa – mitä pienempi lapsi, sen vähemmän yksityiskohtia hänen tarvitsee tietää”, Mannerheimin Lastensuojeluliiton auttavien palvelujen päällikkö ja psykoterapeutti Tatjana Pajamäki kertoo.
”On myös hyvä muistaa, ettei keskustelun tarkoituksena ole saada pieniä lapsia tuntemaan ahdistusta tai pelkoa toisten tilanteesta, sillä lasten oma kehitys on vielä kesken. Keskustelun aluksi kannattaakin kysyä, mitä lapsi on aiheesta kuullut ja mikä siinä mietityttää. Näin voidaan keskittyä vain niihin asioihin, joihin lapsi kaipaa vastauksia ilman, että hänelle valutetaan ohessa sellaista tietoa, joka vain lisää ahdistusta entisestään.”
Artikkeli jatkuu
Uutiset voivat kantautua lasten korviin kaikkialta
Nyrkkisääntönä Pajamäki pitää sitä, että pienten lasten, jotka eivät vielä seuraa mediaa, ei ole tarvetta tietää maailmanpoliittisista tilanteista. Hän kuitenkin kehottaa vanhempia pohtimaan myös sitä, kuuleeko lapsi uutisia mahdollisesti jostain muualta kuin kotoa.
”Jos perheessä on esimerkiksi kouluikäisiä lapsia, he saattavat kantaa kotiin kaikenlaisia uutisointeja, jolloin tieto valuu pienempienkin sisarusten korviin. Joskus vanhempi joutuukin miettimään, onko parempi kertoa tietyistä asioista kertoa kotona vain siksi, että lapsi kuulee sen joka tapauksessa jostain muualta.”
Vanhemman on tärkeää tietää, mikä omaa lasta voi pelottaa ja ahdistaa. Lapset kehittyvät yksilölliseen tahtiin, ja toiset voivat ahdistua helpommin kuin toiset. Myös lasten aiemmat traumaattiset kokemukset voivat vaikuttaa siihen, kuinka voimakkaasti hän reagoi pelottaviin tilanteisiin.
Näin tuot turvan tunnetta lapselle
Aikuisen tehtävä on tuoda lapselle turvallisuuden tunnetta ahdistavissakin tilanteissa. Pajamäki kehottaakin keskittymään rauhallisen ja lempeän arjen rakentamiseen.
”Tehdään yhteisiä juttuja, syödään tuttuja ja arkisia ruokia, korostetaan lapselle, että nyt on saa ja on tärkeää keskittyä omaan arkeen. Lasta voi kannustaa lempeästi puhumaan peloistaan, sillä ne saattavat olla ihan erilaisia, mitä aikuinen on luullut. Aikuisen on ymmärrettävä lapsen pelot ja tarkasteltava niitä tämän tasolta, jotta hän osaa rauhoitella häntä oikein.”
Mikäli lapsi kuitenkin tuntuu olevan jumissa omissa peloissaan, ammattilaiseen kannattaa olla yhteydessä matalalla kynnyksellä tilanteen yli pääsemiseksi.
”Kiinnittäisin huomiota myös siihen, pyörivätkö kotona esimerkiksi uutiset taustalla niin, että lapsi näkee ja kuulee ne.”
Myös nuoret tarvitsevat rauhoittelua
Vaikka vanhemman tehtävänä onkin suojella lasta, aikuisen oma ahdistus ja pelko ovat inhimillisiä tunteita. Pajamäki kehottaakin keskustelemaan mieltä painavista asioista ensin toisen aikuisen kanssa, jotta oma tunnetila ei ulottuisi lapseen. Jos on itse hermostunut, ei lapsikaan osaa rauhoittua.
”Esimerkiksi Ukrainan sodan syttyessä MLL:n lasten ja nuorten puhelimessa ja chatissa oli todella paljon kouluikäisiä lapsia, jotka halusivat keskustella sotatilanteesta mieluummin päivystäjien kuin omien vanhempiensa kanssa, sillä vanhemmat olivat itse niin ahdistuneita tilanteesta.”
”Kannattaa miettiä, kuinka arjesta saisi rakennettua sellaista, että itsellä olisi hyvä olla – ja sitä kautta myös lapsella.”
Pajamäki muistuttaa, että myös teini-ikäiset lapset tarvitsevat rauhoittelua ja optimismia. Lisäksi nuorten kanssa olisi hyvä keskustella siitä, kuinka tärkeää on suojata omaa psyykettään liialliselta uutisoinnilta.
”Pienten kanssa on itsestään selvää, että heidän ei anneta selailla uutispätkiä ja videoita sotatilanteista. Mutta joskus aikuiset unohtavat sen, että nuoruusikäisetkin ovat vielä keskeneräisiä.”
Lisää keinoja sodasta puhumiseen lapsen kanssa löydät MLL:n nettisivuilta.
