Kovalla helteellä on erityisen tärkeä huolehtia siitä, että lapsi saa riittävästi nestettä. Jos pelkkä vesi ei maistu, lapselle voi tarjota esimerkiksi mehujäätä. Terveysihanteista voi joustaa helteellä – tärkeintä on, että lapsi ei pääse kuivumaan.

Viimeksi päivitetty 20.6.2020

Helteellä on erityisen tärkeä huolehtia siitä, että lapsi saa riittävästi nestettä. Esimerkiksi kymmenkiloinen lapsi tarvitsee litran nestettä vuorokaudessa, kovalla helteellä jopa enemmän.

”Normaalisti ihminen haihduttaa vettä ihon ja hengityksen kautta vuorokaudessa noin 15 ml painokiloa kohti. Jokainen asteen nousu ruumiinlämmössä lisää haihtumista 20 prosenttia. Ulkoilman lämpötilan vaikutusta nesteentarpeeseen ei voi suoraan arvioida, sillä mukana on muitakin muuttujia, kuten ilman suhteellinen kosteus ja tuuli”, kertoo dosentti, lastentautien erikoislääkäri Tero Kontiokari lääkärikeskus Mehiläisestä.

Näin arvioit lapsen nesteentarpeen

  • Lapsen paino < 10 kg: nesteentarve 100 ml / kg
  • Lapsen paino 11-20 kg: nesteentarve 50 ml / kg
  • Lapsen paino 20 kg >: nesteentarve 20 kiloon asti 50 ml / kg ja sen yli menevät kilot 20 ml / kg
  • Arvio perustuu Holliday-Segarin kaavaan. Toteutuksessa kaikki ravinnosta saatava neste lasketaan mukaan.

Pieni vauva saa riittävästi nestettä äidinmaidosta tai korvikkeesta. Isommalle vauvalle voi antaa kovalla helteellä ajoittain myös vesihuikan. Koska ihminen menettää hikoillessaan veden lisäksi suoloja, vauvaiän ylittäneelle voi tarjota myös suolattua ruokaa.

Helteellä voi joustaa terveellisyydestä

Toisinaan lapset vastustelevat juomista helteestä huolimatta. Silloin kannattaa käyttää kekseliäisyyttä varmistaakseen, että lapsi saa riittävästi nestettä.

”Esimerkiksi mehujää saattaa maistua juomista paremmin, ja mukista hörppäyttäminen voi onnistua, vaikka tuttipullo ei kelpaisikaan. Toki myös maku ratkaisee, ja helteellä voikin joustaa niin sanotuista terveellisistä juomista ja antaa sitä, mikä parhaiten menee alas”, Kontiokari neuvoo.

Oksentelevalle pieniä kerta-annoksia

Jos lapsen suu on kipeä esimerkiksi hampaiden puhkeamisesta, viileä juoma voi kelvata lämmintä paremmin. Oksentelevalle lapselle juoma kannattaa tarjota tiheästi pieninä kerta-annoksina.

”Viileä neste etenee suolistoon nopeammin kuin lämmin, eli riski sen oksentamiseen on pienempi”, Kontiokari toteaa.

Lääkäriin jo lämpöhalvauksen ensioireista

Jos helle on kova ja lapsi oleilee liikaa auringossa, seurauksena voi olla niin sanottu auringonpistos. Sen tyypillisiä oireita ovat päänsärky, ärtymys, pahoinvointi ja huimaus. Tällöin hoidoksi riittää useimmiten varjoon ja viileään hakeutuminen ja runsas nesteytys sekä riittävä suolojen saanti.

Vakavampi lämpöhalvaus kehittyy Kontiokarin mukaan kehon kuivuessa. Tällöin iho ei enää kykene poistamaan lämpöä hikoilemalla, jonka seurauksena iho kuivuu.

”Lämpöhalvaus oireilee aluksi väsymyksenä, tarkkaavaisuuden heikentymisenä ja edetessään sekavuutena, oksenteluna, epäsäännöllisenä hengityksenä ja lopulta tajunnan menetyksenä. Jo ensioireiden ilmaantuessa on syytä hakeutua arvioon lääkärin vastaanotolle.”

Mitä mieltä olet artikkelista?