Eläinten tai hyönteisten pistokset ja puremat voivat olla vahingollisia. Yleensä selvitään kuitenkin hyvällä ja ripeällä hoidolla.

Julkaistu 28.5.2011

Ampiaisen pisto

Ulkoinen ampiaisen pisto on harvoin vaarallinen ei-allergiselle. Allergisten lasten tulisi ottaa allergialääkettä hyönteisaikana. Jos ampiainen vahingossa niellään ja pisto osuu kurkkuun, turvotus voi tukkia hengitystien. Silloin on päästävä kiireesti lääkärinhoitoon. Vakavissa tapauksissa voit soittaa 112:een.


Punkin purema

Punkkeja eli puutiaisia esiintyy lähinnä metsässä ja korkeassa ruohikossa. Ne voivat siirtää eläimeen ja ihmiseen Borrelia burgdorferi -nimisen bakteerin. Oireena on rengasmainen, punainen ihottuma puremakohdan ympärillä 1–4 viikon kuluttua. Ihottuma leviää asteittain, ja sitä voi seurata yleinen sairas olo, turvonneet imusolmukkeet ja kuumetta. Ajan myötä tulehdus voi aiheuttaa nivelsärkyjä, yksittäisten ruumiinosien halvautumisen, aivokalvontulehduksen ja sydäntulehduksen.

Jos asuinpaikkakunnallanne esiintyy runsaasti punkkeja, lapsi pitäisi tutkia joka ilta. Mahdollisilla punkkialueilla leikkivällä lapsella tulisi olla yllään peittävä vaatetus. DEET:tä sisältävä hyönteiskarkote saattaa pitää punkkeja loitolla, mutta ota huomioon, että sellaista karkotetta ei pidä käyttää alle kolmivuotiailla ja vanhemmillakin lapsilla vain varovasti. Tutki lapsi perusteellisesti iltaisin ja tarkista, onko hän saanut punkin puremia. Mitä pikemmin punkki poistetaan, sitä pienempi on tartuntavaara.

TEE NÄIN: Vedä punkki suoraan ulos kynsillä, pinseteillä tai punkinpoimijalla. Ei ole kovin vaarallista, vaikka joitain väkäsiä jäisi ihoon. Puremakohdan tulehdusta voi käsitellä haavavoiteella. Hakeudu lääkäriin, jos huomaat ihottumaa 3 päivästä 4 viikkoon pureman jälkeen tai jos on muita oireita. Muista, että oireet voivat ilmaantua ja taas hävitä.


Kyyn purema

Kyykäärmeen purema näkyy useimmiten kahtena pisteenä, joiden väli on 3–9 mm. Oireina voivat olla särky, turvotus ja punotus puremakohdan ympärillä tai myös vatsakivut ja oksentelu. Vakavammissa tapauksissa voi esiintyä sokkioireita ja hengitysvaikeuksia. Kyyn pureman saanutta lasta olisi kannettava, jos mahdollista.

TEE NÄIN: Pidä pureman saanut ruumiinosa paikallaan. Älä yritä puristaa, leikata tai imeä puremakohtaa. Se vain levittää myrkkyä edelleen. Kaikki alle 12-vuotiaat pitää viedä sairaalaan. Vanhempien lasten ja aikuisten tapauksessa on otettava yhteyttä lääkäriin tai Myrkytystietokeskukseen. Oireiden puhjettua pitää lähteä sairaalaan. Vakavissa myrkytyksissä voidaan käyttää vastamyrkkyä, mutta usein riittää esiintyvien oireiden hoitaminen.


Hiusmeduusan pisto

Meduusoihin voi törmätä rantalomilla. Hiusmeduusa on Suomessa harvinainen.
Hiusmeduusalla on myrkkyä, jota erittyy meduusan polttorihmojen (lonkeroiden) soluista. Tavallisin oire on äkillinen, polttava kipu, jota seuraa kutina ja ihoärsytys. Jos ilmaantuu allerginen reaktio tai sokki tai jos pikkulapsi on polttanut itseään laajalti ja iho on vahvasti punainen ja samalla kipeä, pitää ottaa yhteys lääkäriin tai mahdollisesti soittaa 112:een.

Muissa maissa esiintyy hiusmeduusoja, jotka voivat aiheuttaa merkittävästi vakavampia oireita, pahimmassa tapauksessa hengenvaarallisia. Noudata paikallisten viranomaisten ohjeita lähtiessänne uimaan.

TEE NÄIN: Huuhtele altistunut ruumiinosa runsaalla merivedellä. Poista jäljellä olevat polttorihmat hankaamatta tai hieromatta. Pidä vahingoittunut ruumiinosa levossa tai laske se lämpimään veteen (40–45 °C). Kipu helpottaa usein nopeasti. Tarkista, ettei vesi ole liian lämmintä. Jos tämä ei auta, voit kokeilla särkyä lieventävää voidetta, kortisonivoidetta tai antihistamiinitabletteja.

Lue myös:

Lasten ensiapu

Lasten peruselvytys

Jos lapsi uhkaa tukehtua

Jos lapsi on tajuton tai sekavassa tilassa

Jos lapsella on epilepsia- tai astmakohtaus

Jos lapsella on verenvuoto

Ensiapu sairauksissa

Allergia voi yllättää

Jos lapsi saa myrkytyksen

Jos luut saavat kolhuja

Jos lapsi saa pää- tai niskavamman

Paloturvallisuus ja palovammat

Kylmä ja kuuma voivat olla vaaraksi

Jos lapsi saa kasvoihin vammoja


Lähteet:

Barneulykker og forebygging | Handlingsutvalget mot barneulykker | Universitetsforlaget

Farlig eller ufarlig? Forgiftningsuhell hos barn – forebygging og førstehjelp

Giftinformasjonen, Sosial- og helsedirektoratet 2007

Foreldrenes førstehjelpshåndbok | Medisinsk forlag 1998

Gomez, Joan | Familiens legebok | Aschehoug 1998

Leketøy | Valg av leketøy – hvordan unngå ulykker og skader | Sikkerhetsfakta nr 10a | Produkt- og

elektrisitetstilsynet i samarbeid med Statens forurensningstilsyn

Lie, Jon | Sikkerhet i hjem og nærmiljø | Falken redningskorps | Teknologisk forlag 1989

Maniche, Vibeke | Aschehougs store bok om barnet | Aschehoug 2002

Misvær. Nina | Abc for spedbarnsforeldre | Cappelen 2002

Moffat, Cameron | Førstehjelp på barn | Røde Kors | Teknologisk forlag 1999

Spebarnsboken 2006-2007 | Sandvik

Stoppard, Miriam | Barnets helse fra a til å | Gyldendal 2002

Stoppard, Miriam | Førstehjelp på barn 0 – 8 år | Damm 2004

Straume, Marianne og Hordvik, Elin | Syke barn i familien | Informasjon og veiledning til foreldre
| Pedagogisk Forum 1997

Valman, Bernhard | Barnelegen | Råd og veiledning for foreldre | Teknologisk forlag 1999.

SUOMALAISTA KIRJALLISUUTTA JA TIETOKANTOJA

Ensiapuopas | Duodecim 2006
Huovinen, Pentti | Terve ihminen: suomalainen lääkärikirja | WSOY 2006
Jalanko, Hannu | 100 kysymystä lastenlääkärille | Duodecim 2003
Palo, Jorma | Suomalainen lääkärikirja | WSOY 1994
Suomalainen lapsi | Vanhempien käsikirja | WSOY 1994
www.lastenlaakari.com | Orion-yhtymä Oyj
www.sairaslapsi.com | Mentor Instituutti
www.terveyskirjasto.fi | Sitra ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
www.tohtori.fi/laakarikirja | Tervemedia

Ampiaisen pisto

 

Ulkoinen ampiaisen pisto on harvoin vaarallinen ei-allergiselle. Allergisten lasten tulisi ottaa allergialääkettä hyönteisaikana. Jos ampiainen vahingossa niellään ja pisto osuu kurkkuun, turvotus voi tukkia hengitystien. Silloin on päästävä kiireesti lääkärinhoitoon. Vakavissa tapauksissa voit soittaa 112:een.

 

Punkin purema

 

Punkkeja eli puutiaisia esiintyy lähinnä metsässä ja korkeassa ruohikossa. Ne voivat siirtää eläimeen ja ihmiseen Borrelia burgdorferi -nimisen bakteerin. Oireena on rengasmainen, punainen ihottuma puremakohdan ympärillä 1–4 viikon kuluttua. Ihottuma leviää asteittain, ja sitä voi seurata yleinen sairas olo, turvonneet imusolmukkeet ja kuumetta. Ajan myötä tulehdus voi aiheuttaa nivelsärkyjä, yksittäisten ruumiinosien halvautumisen, aivokalvontulehduksen ja sydäntulehduksen.

 

Jos asuinpaikkakunnallanne esiintyy runsaasti punkkeja, lapsi pitäisi tutkia joka ilta. Mahdollisilla punkkialueilla leikkivällä lapsella tulisi olla yllään peittävä vaatetus. DEET:tä sisältävä hyönteiskarkote saattaa pitää punkkeja loitolla, mutta ota huomioon, että sellaista karkotetta ei pidä käyttää alle kolmivuotiailla ja vanhemmillakin lapsilla vain varovasti. Tutki lapsi perusteellisesti iltaisin ja tarkista, onko hän saanut punkin puremia. Mitä pikemmin punkki poistetaan, sitä pienempi on tartuntavaara.

 

TEE NÄIN: Vedä punkki suoraan ulos kynsillä, pinseteillä tai punkinpoimijalla. Ei ole kovin vaarallista, vaikka joitain väkäsiä jäisi ihoon. Puremakohdan tulehdusta voi käsitellä haavavoiteella. Hakeudu lääkäriin, jos huomaat ihottumaa 3 päivästä 4 viikkoon pureman jälkeen tai jos on muita oireita. Muista, että oireet voivat ilmaantua ja taas hävitä.

 

 

Kyyn purema

 

Kyykäärmeen purema näkyy useimmiten kahtena pisteenä, joiden väli on 3–9 mm. Oireina voivat olla särky, turvotus ja punotus puremakohdan ympärillä tai myös vatsakivut ja oksentelu. Vakavammissa tapauksissa voi esiintyä sokkioireita ja hengitysvaikeuksia. Kyyn pureman saanutta lasta olisi kannettava, jos mahdollista.

 

TEE NÄIN: Pidä pureman saanut ruumiinosa paikallaan. Älä yritä puristaa, leikata tai imeä puremakohtaa. Se vain levittää myrkkyä edelleen. Kaikki alle 12-vuotiaat pitää viedä sairaalaan. Vanhempien lasten ja aikuisten tapauksessa on otettava yhteyttä lääkäriin tai Myrkytystietokeskukseen. Oireiden puhjettua pitää lähteä sairaalaan. Vakavissa myrkytyksissä voidaan käyttää vastamyrkkyä, mutta usein riittää esiintyvien oireiden hoitaminen.

 

 

Hiusmeduusan pisto

 

Meduusoihin voi törmätä rantalomilla. Hiusmeduusa on Suomessa harvinainen.

Hiusmeduusalla on myrkkyä, jota erittyy meduusan polttorihmojen (lonkeroiden) soluista. Tavallisin oire on äkillinen, polttava kipu, jota seuraa kutina ja ihoärsytys. Jos ilmaantuu allerginen reaktio tai sokki tai jos pikkulapsi on polttanut itseään laajalti jaAmpiaisen pisto

Ulkoinen ampiaisen pisto on harvoin vaarallinen ei-allergiselle. Allergisten lasten tulisi ottaa allergialääkettä hyönteisaikana. Jos ampiainen vahingossa niellään ja pisto osuu kurkkuun, turvotus voi tukkia hengitystien. Silloin on päästävä kiireesti lääkärinhoitoon. Vakavissa tapauksissa voit soittaa 112:een.

Punkin purema

Punkkeja eli puutiaisia esiintyy lähinnä metsässä ja korkeassa ruohikossa. Ne voivat siirtää eläimeen ja ihmiseen Borrelia burgdorferi -nimisen bakteerin. Oireena on rengasmainen, punainen ihottuma puremakohdan ympärillä 1–4 viikon kuluttua. Ihottuma leviää asteittain, ja sitä voi seurata yleinen sairas olo, turvonneet imusolmukkeet ja kuumetta. Ajan myötä tulehdus voi aiheuttaa nivelsärkyjä, yksittäisten ruumiinosien halvautumisen, aivokalvontulehduksen ja sydäntulehduksen.

Jos asuinpaikkakunnallanne esiintyy runsaasti punkkeja, lapsi pitäisi tutkia joka ilta. Mahdollisilla punkkialueilla leikkivällä lapsella tulisi olla yllään peittävä vaatetus. DEET:tä sisältävä hyönteiskarkote saattaa pitää punkkeja loitolla, mutta ota huomioon, että sellaista karkotetta ei pidä käyttää alle kolmivuotiailla ja vanhemmillakin lapsilla vain varovasti. Tutki lapsi perusteellisesti iltaisin ja tarkista, onko hän saanut punkin puremia. Mitä pikemmin punkki poistetaan, sitä pienempi on tartuntavaara.

TEE NÄIN: Vedä punkki suoraan ulos kynsillä, pinseteillä tai punkinpoimijalla. Ei ole kovin vaarallista, vaikka joitain väkäsiä jäisi ihoon. Puremakohdan tulehdusta voi käsitellä haavavoiteella. Hakeudu lääkäriin, jos huomaat ihottumaa 3 päivästä 4 viikkoon pureman jälkeen tai jos on muita oireita. Muista, että oireet voivat ilmaantua ja taas hävitä.

Kyyn purema

Kyykäärmeen purema näkyy useimmiten kahtena pisteenä, joiden väli on 3–9 mm. Oireina voivat olla särky, turvotus ja punotus puremakohdan ympärillä tai myös vatsakivut ja oksentelu. Vakavammissa tapauksissa voi esiintyä sokkioireita ja hengitysvaikeuksia. Kyyn pureman saanutta lasta olisi kannettava, jos mahdollista.

TEE NÄIN: Pidä pureman saanut ruumiinosa paikallaan. Älä yritä puristaa, leikata tai imeä puremakohtaa. Se vain levittää myrkkyä edelleen. Kaikki alle 12-vuotiaat pitää viedä sairaalaan. Vanhempien lasten ja aikuisten tapauksessa on otettava yhteyttä lääkäriin tai Myrkytystietokeskukseen. Oireiden puhjettua pitää lähteä sairaalaan. Vakavissa myrkytyksissä voidaan käyttää vastamyrkkyä, mutta usein riittää esiintyvien oireiden hoitaminen.

Hiusmeduusan pisto

Meduusoihin voi törmätä rantalomilla. Hiusmeduusa on Suomessa harvinainen.
Hiusmeduusalla on myrkkyä, jota erittyy meduusan polttorihmojen (lonkeroiden) soluista. Tavallisin oire on äkillinen, polttava kipu, jota seuraa kutina ja ihoärsytys. Jos ilmaantuu allerginen reaktio tai sokki tai jos pikkulapsi on polttanut itseään laajalti ja iho on vahvasti punainen ja samalla kipeä, pitää ottaa yhteys lääkäriin tai mahdollisesti soittaa 112:een.

Muissa maissa esiintyy hiusmeduusoja, jotka voivat aiheuttaa merkittävästi vakavampia oireita, pahimmassa tapauksessa hengenvaarallisia. Noudata paikallisten viranomaisten ohjeita lähtiessänne uimaan.

TEE NÄIN: Huuhtele altistunut ruumiinosa runsaalla merivedellä. Poista jäljellä olevat polttorihmat hankaamatta tai hieromatta. Pidä vahingoittunut ruumiinosa levossa tai laske se lämpimään veteen (40–45 °C). Kipu helpottaa usein nopeasti. Tarkista, ettei vesi ole liian lämmintä. Jos tämä ei auta, voit kokeilla särkyä lieventävää voidetta, kortisonivoidetta tai antihistamiinitabletteja.

Barneulykker og forebygging | Handlingsutvalget mot barneulykker | Universitetsforlaget

Farlig eller ufarlig? Forgiftningsuhell hos barn – forebygging og førstehjelp

Giftinformasjonen, Sosial- og helsedirektoratet 2007

Foreldrenes førstehjelpshåndbok | Medisinsk forlag 1998

Gomez, Joan | Familiens legebok | Aschehoug 1998

Leketøy | Valg av leketøy – hvordan unngå ulykker og skader | Sikkerhetsfakta nr 10a | Produkt- og

elektrisitetstilsynet i samarbeid med Statens forurensningstilsyn

Lie, Jon | Sikkerhet i hjem og nærmiljø | Falken redningskorps | Teknologisk forlag 1989

Maniche, Vibeke | Aschehougs store bok om barnet | Aschehoug 2002

Misvær. Nina | Abc for spedbarnsforeldre | Cappelen 2002

Moffat, Cameron | Førstehjelp på barn | Røde Kors | Teknologisk forlag 1999

Spebarnsboken 2006-2007 | Sandvik

Stoppard, Miriam | Barnets helse fra a til å | Gyldendal 2002

Stoppard, Miriam | Førstehjelp på barn 0 – 8 år | Damm 2004

Straume, Marianne og Hordvik, Elin | Syke barn i familien | Informasjon og veiledning til foreldre
| Pedagogisk Forum 1997

Valman, Bernhard | Barnelegen | Råd og veiledning for foreldre | Teknologisk forlag 1999.

SUOMALAISTA KIRJALLISUUTTA JA TIETOKANTOJA

Ensiapuopas | Duodecim 2006
Huovinen, Pentti | Terve ihminen: suomalainen lääkärikirja | WSOY 2006
Jalanko, Hannu | 100 kysymystä lastenlääkärille | Duodecim 2003
Palo, Jorma | Suomalainen lääkärikirja | WSOY 1994
Suomalainen lapsi | Vanhempien käsikirja | WSOY 1994
www.lastenlaakari.com | Orion-yhtymä Oyj
www.sairaslapsi.com | Mentor Instituutti
www.terveyskirjasto.fi | Sitra ja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
www.tohtori.fi/laakarikirja | Tervemedia
 iho on vahvasti punainen ja samalla kipeä, pitää ottaa yhteys lääkäriin tai mahdollisesti soittaa 112:een.

 

Muissa maissa esiintyy hiusmeduusoja, jotka voivat aiheuttaa merkittävästi vakavampia oireita, pahimmassa tapauksessa hengenvaarallisia. Noudata paikallisten viranomaisten ohjeita lähtiessänne uimaan.

 

TEE NÄIN: Huuhtele altistunut ruumiinosa runsaalla merivedellä. Poista jäljellä olevat polttorihmat hankaamatta tai hieromatta. Pidä vahingoittunut ruumiinosa levossa tai laske se lämpimään veteen (40–45 °C). Kipu helpottaa usein nopeasti. Tarkista, ettei vesi ole liian lämmintä. Jos tämä ei auta, voit kokeilla särkyä lieventävää voidetta, kortisonivoidetta tai antihistamiinitabletteja.

Mitä mieltä olet artikkelista?  

Edellinen artikkeliJos lapsi saa myrkytyksen
Seuraava artikkeliJos lapsi saa pää- tai niskavamman
JAA