Viimeksi päivitetty 28.1.2026
Vauvan hoitamisen opettelua, imetysvalmennusta sekä synnytykseen valmistautumista. Muun muassa näiden asioiden opettelua tarjotaan Tampereen ammattikorkeakoulussa, jossa kätilöopiskelijat ovat ohjanneet maksutonta perhevalmennusta jo vuodesta 2024 lähtien.
”Synnytys- ja imetysvalmennukset ovat kestosuosikkeja, mutta osallistujia riittää hyvin kyllä muihinkin valmennuksiin”, kätilötyön lehtorit Marika Mettälä ja Maija Koivunen kertovat.
Muita aihealueita ovat mm. lapsen oppiminen, synnytyksestä ja raskaudesta palautuminen, lapsen varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen sekä parisuhteen ylläpitäminen uuden elämänmuutoksen keskellä. Opiskelijat suunnittelevat valmennusten sisällön lehtoreiden avustuksella.
”Opiskelijat ovat alansa asiantuntijoita, joilla on viimeisin tutkittu tieto. Samalla tuomme myös perheille näkyväksi sen, kuinka taitavia ja luotettavia opiskelijat ovat jo ennen valmistumistaan”, Mettälä ja Koivunen kertovat.
”Monia huolettaa se, osaako toimia oikein”
Monella raskaana olevalla ei välttämättä ole lainkaan kokemusta lapsista ennen oman lapsen syntymää: kun perhekoot ovat pienentyneet, ei lähipiiristä ehkä löydykään lapsia. Mettälä ja Koivunen pitävätkin tärkeänä, että lähivalmennuksessa saa konkreettisen kosketuksen siitä, mitä esimerkiksi vauvanhoito voi olla.
”Ihmisiä huolestuttaa paljon se, onko jokin tietty asia normaalia ja osaako toimia oikein. Täällä heille pyritään antamaan sellainen olo, ettei vanhemmuus ole mitään ydinfysiikkaa vaan tavallista elämää”, Mettälä kertoo.
”Kun syksyllä harjoittelimme vauvanhoitoa nukeilla, saimme siitä tosi paljon positiivista palautetta. Lähivalmennuksissa on sekin hyöty, että osallistujat pääsevät kohtaamaan muita vertaisiaan”, Koivunen toteaa.
Mettälä ja Koivunen ovat huomanneet, kuinka monet vanhemmat tankkaavat tietoa videoilta ja valmennuksista tehdäkseen kaiken oikein. He kuitenkin muistuttavat, ettei vanhempien tulisi pyrkiä täydellisyyteen.
”Raskaus, synnytys ja vanhemmuus ovat asioita, joiden kulkua ei voi etukäteen suunnitella valmiiksi. Toki tiettyihin asioihin pystyy valmistautumaan, mutta siitä huolimatta kaikki ei aina mene käsikirjoituksen mukaan”, Koivunen sanoo.
Osallistujia Helsingistä saakka
Kun ensimmäiset valmennukset lähtivät kolmisen vuotta sitten rullaamaan, toiveena oli saada paikan päälle neljä pariskuntaa. Tulijoita oli lopulta 40, ja suosion jatkettua kasvuaan paikalla oli parhaimmillaan 300 osallistujaa. Sen jälkeen maksimiosallistujamäärä on rajattu 160:een.
”Olimme miettineet tätä jo vuosia, mutta kun hyvinvointialue alkoi lopettelemaan omia lähivalmennuksiaan, koimme, että tarve on nyt ajankohtainen.”
Tarvetta onkin ollut, sillä maksuttomia lähivalmennuksia ei ainakaan Mettälän ja Koivusen tietojen mukaan juurikaan ole. Osallistujia onkin tullut parhaimmillaan jopa Helsingistä saakka.
Toimintaa on myös laajennettu kysynnän mukaan, ja nyt kätilöopiskelijoiden lisäksi valmennuksia järjestävät muutkin opiskelijat: esimerkiksi sosionomiopiskelijat vastaavat lapsen oppimista käsittelevistä valmennuksista ja terveydenhoitajaopiskelijat pitävät mm. parisuhde- ja vauvanhoitovalmennuksia.
”Kun valmennukset ovat nyt saaneet näin hyvän vastaanoton, meillä on paljon jatkosuunnitelmia myös tulevaisuuden varalle”, Mettälä lupaa.
