Viimeksi päivitetty 25.11.2025
Monet ovat kuulleet äitien synnytysmasennuksesta, mutta isien masennuksesta puhutaan vielä verrattain vähän – vaikka siitä kärsii noin 10 % isistä. Itse asiassa äitien masennus nostaa myös isien riskiä sairastua masennukseen.
”Klassinen esimerkki isien masentumisesta on se, että ensin masennuksesta kärsii äiti. Tällöin isä pitää perheen rattaat pyörimässä, ja voimavarat saattavat olla koetuksella pitkäänkin. Kun äiti sitten alkaa parantua, stressin laskiessa sairastuukin vuorostaan isä”, Miessakit ry:n MASI-toiminnan vastaava työntekijä Henri Hyttinen kertoo. Isien toimintakykyä tukeva yhdistys tarjoaa vertaistukea, tietoa ja keskusteluapua isien masennukseen.
”Masennuksen yhteydessä keskusteluyhteys muuttuu, kun toisen tilannetta täytyy huomioida koko ajan. Moni kokee tilanteen niin, että ikään kuin kävelisi munankuorilla: täytyy olla jatkuvasti varuillaan, tai muuten rasahtaa.”
Isän masennus voi johtua monesta eri syystä
Se, mikä isän masennusoireet lopulta laukaisee, on yksilöllistä. Hyttinen kuitenkin listaa yleisimpiä tekijöitä, jotka voivat altistaa masennukselle. Yksi näistä on niin kutsuttu burn out -kehitys, jossa voimavarat kiireisen arjen keskellä alkavat vähentyä, jolloin arkisten asioiden hoitaminen muuttuu raskaammaksi. Myös aiemmat mielenterveysongelmat voivat vaikuttaa masennuksen syntyyn.
”Lisäksi 2020-luvulla lapsiperheissä on ollut paljon stressitekijöitä, jotka huolettavat etenkin isiä. Ensin oli koronapandemia, sitten syttyi Ukrainan ja Venäjän välinen sota. Nyt kärsitään vielä huonosta taloustilanteesta, työttömyydestä ja korkeista koroista. Kun kasautuneet huolet yhdistetään vielä vauva-arkeen ja vähäisiin yöuniin, voi olla vaikea löytää keinoja pitää itsestään huolta vaikeiden aikojen keskellä.”
Myös ylisukupolviset traumat voivat Hyttisen mukaan aktivoitua etenkin esikoisen syntymän yhteydessä, jolloin vanhemmuuteen kasvu on suurinta. Toisaalta masennukselle voi altistaa myös ajatus siitä, ettei koe olevansa valmis isäksi.
”Tällöin lähtötilanne vanhemmuuteen ei ole optimaalinen. Parisuhdetilanne voi olla hankala syystä tai toisesta, ja raskaus voi tulla yllätyksenä.”
Myös tukiverkkojen puute voi olla yksi masennuksen laukaiseva tekijä. Kun kaikesta joutuu selviytymään itse, voimavarat hupenevat nopeasti.
Isän masennusoireet vaikuttavat myös lapsiin
Isän masennus voi näyttäytyä monin eri tavoin; tavallisimpia oireita ovat vetäytyminen, ärtyneisyys, puhumattomuus ja hermostuneisuus. Myös keskittymisongelmat ovat yleisiä.
”Monesti isä saattaa olla toimintakykyinen, koska tietyt asiat on vain pakko tehdä. Mutta jos samalta henkilöltä kysyy, tunteeko hän olonsa hyvinvoivaksi, vastaus onkin aivan toinen. Arki kahlataan läpi jollain lailla, mutta mikään ei tunnu miltään. Olo voi olla tyhjä ja turta, ja elämä saattaa tuntua näköalattomalta.”
Masennus vaikuttaa myös lapsiin, sillä se voi aiheuttaa käytös- ja tunne-elämän ongelmia tai jopa masennusta myöhemmällä iällä. Lisäksi vetäytyvä ja äreä isä voi tehdä kasvatustilanteista lapsen näkökulmasta pelottavia ja vaikeita. Isä saattaa kyllä kokea haluavansa tehdä asioita toisin, mutta keinoja siihen ei löydy.
”Toisaalta masentuneet isät kokevat lapset usein voimavarana masennuksen keskellä. Masentunut vanhempi ei siis missään nimessä automaattisesti tarkoita, etteikö hän välittäisi lapsistaan ja voisi olla hyvä isä tai äiti.”
Masennuksen ehkäisy
Hyttinen toivoisi, että tuoreita vanhempia valmisteltaisiin enemmän siihen, mitä perhe-elämä on. Hänen mukaansa olisi hyvä asennoitua jo etukäteen siihen, että lapsen tarpeet tulevat menemään omien tarpeiden edelle, unen määrä voi jäädä vähäiseksi ja arki voi ajoittain tuntua raskaalta – ja että siitä kaikesta voi silti selvitä.
”Elämässä olisi hyvä olla ihmisiä, joiden kanssa puhua perhe-elämästä; olipa kyseessä sitten puoliso, ystävä, omat vanhemmat tai vertaistukitoiminta. MASI-toiminnan järjestämissä vertaistukiryhmissä toistuvat vuodesta toiseen samat teemat ja huolet, ihmisten taustoista riippumatta.”
”Mahdollisimman avoimet kommunikointivälit lapsen äidin kanssa ovat myös isossa roolissa. Ja mikäli mahdollista, kannattaa myös pyrkiä säilyttämään elämässään jotain elementtejä ajasta ennen lasta, kuten vaikkapa harrastuksia tai ystävien tapaamista.”
Hyttisen mukaan vanhempainvapaauudistuksen myötä sekä äidit että isät ovat ”enemmän kartalla” perhe-elämästä varhaisemmassa vaiheessa kuin ennen.
”Nykyään se, että isä on mukana lastensa asioissa, on ihan tavallista. Isyys kiinnostaa miehiä ihan eri tavalla nykyään, eikä lastenhoitoon osallistuva mies ole enää sankari vaan standardi.
Milloin apua?
Apua masennukseen kannattaa mieluummin ajoissa kuin liian myöhään. Läheisten ilmaisema huoli, riitely, toivottomuus tai monotoniseksi suorittamiseksi muuttunut elämä ovat hälytysmerkkejä, jotka kannattaa ottaa vakavasti. Kuolemaan ja väkivaltaan liittyvät ajatukset ovat myös oireita siitä, ettei kaikki ole kunnossa.
” Apua voi kysyä esimerkiksi neuvolasta, oman alueen sosiaalipalveluista, eri järjestöistä tai läheisiltä, jos heitä on. Miessakit ry:n MASI-toiminnasta saa myös tukea ja apua. Oikea-aikainen keskustelu voi olla todella vaikuttavaa, ihminen voi saada otteen elämästä lopulta aika vähällä. Ihan muutaman kerran keskustelukin voi tehdä ihmeitä; siinä voi säästyä erolta ja löytää oman tapansa toteuttaa vanhemmuuttaan. Kotona olokaan ei enää olekaan ahdistavaa, kun perhedynamiikka on kunnossa.”
Kun apua uskaltautuu hakemaan, voi se parhaimmillaan muuttaa koko elämän suunnan.
”Perheen muu avuntarve voi olla myöhemmin vähäisempi, kun omaan vanhemmuuteen on jo varhain löytynyt hyvä väylä.”
