Viimeksi päivitetty 16.9.2025
Pääasiassa neuvolan tehtävä on seurata lapsen kehitystä ja seuloa mahdollisia ongelmia esille, jotta niihin voidaan puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lapsen pituutta, painoa ja päänympärystä mitataan jokaisella kerralla, jotta voidaan varmistua normaalista kehityksestä. Myös aukileisiin ja ihon kuntoon kiinnitetään huomiota.
Vauvan neuvolakäynnit sisältävät aina myös keskustelua mm. vanhempien jaksamisesta ja erilaisista mieltä askarruttavista asioista. Näitä voivat olla esimerkiksi ongelmat imettämisessä, synnytysmasennus, vanhempien jaksaminen ja univaikeudet.
1–4 viikon ikäinen vauva
Ensimmäinen terveystarkastus tehdään kotikäyntinä sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Tällöin käydään läpi synnytyskokemusta ja synnytyksestä toipumista sekä mahdollista imetyksen sujumista. Lisäksi käydään läpi mahdolliset suvussa esiintyvät sairaudet ja oppimisvaikeudet ja keskustellaan tukiverkostosta, perheen elintavoista ja mahdollisista huolenaiheista. Tarvittaessa opastetaan vauvan hoitoa.
Kotikäynnillä mitataan lapsen pituus, paino ja päänympärys sekä tarkistetaan aukileet ja kallon saumat. Myös kuulo, näkö, ympäristöön reagoiminen, napa ja ihon keltaisuus tarkastetaan.
4–6 viikon ikäinen vauva
Varsinaisesti vauvan neuvolakäynnit alkavat 4–6 viikon ikäisenä. Vauvalta mitataan jälleen pituus, paino ja päänympärys, mutta lisäksi seurataan vauvan näköä ja kuuloa. Neuvolassa selvitetään, kuinka lapsi reagoi ympäristön ääniin, karsastaako lapsi tai ottaako hän katsekontaktia vanhempaansa. Lisäksi tarkastellaan oraalimotoriikkaa eli kykyä liikuttaa suun eri osia tarkoituksenmukaisesti.
Mikäli vauva on rintaruokinnassa, pitäisi normaali painonnousu olla kahden ensimmäisen kuukauden aikana vähintään 150 g viikossa.
Kahden kuukauden ikäinen vauva
Kahden kuukauden ikäisen vauvan neuvolakäynnillä tarkastellaan samoja asioita kuin aiemminkin, mutta lisäksi tutkitaan pään hallintaa ja liikkeiden symmetrisyyttä. Tässä vaiheessa lapsi saa myös rokotusohjelman mukaiset rokotteet, rotavirusrokote I:n sekä tarvittaessa B-hepatiittirokote III:n, mikäli äidillä on B-hepatiitti.
Lisäksi keskustellaan mm. lapsen motoriikan tukemisesta esimerkiksi kantoliinassa ja lattialla ollessa, sekä lapsen vuorokausirytmistä. Vanhempia tai vanhempaa neuvotaan myös lähialueiden lapsiperheiden palveluihin, kuten perhekerhoihin.
Kolmen kuukauden ikäinen vauva
Kolmekuukautisena tarkastellaan edellä mainittujen asioiden lisäksi lapsen ääntelyä sekä kykyä vastavuoroiseen kontaktiin. Lapsi saa myös lisää rokotusohjelman mukaisia rokotteita, kuten rotavirus II:n ja pneumokokkirokotteen. Lisäksi vauvalle annetaan kurkkumätää, hinkuyskää, jäykkäkouristusta sekä poliota vastaan annettava rokote, jonka lapsi saa kolmen, viiden ja kahdentoista kuukauden iässä.
Keskustelunaiheina ovat mm. kiinteiden ruokien aloittaminen, vauvan vuorokausirytmi sekä tutin käyttö.
Neljän kuukauden ikäinen vauva
Neljän kuukauden ikäisenä tehdään laaja-alaisempi arvio paitsi lapsen, myös vanhempien hyvinvoinnista. Mukana on sekä lääkäri että terveydenhoitaja, jotka tavataan joko yhdessä tai erikseen. Keskustelua käydään mm. perheen voimavaroista, unesta ja levosta sekä ravitsemuksesta.
Edellä mainittujen mittausten lisäksi tutkitaan vauvan raajojen symmetrisyyttä sekä nivelten liikkuvuutta. Lapsen tulisi jo osata hihkua, jokellella ja vastata ääntelemällä vuorovaikutukseen.
Viiden kuukauden ikäisen vauva
Viiden kuukauden iässä tarkastellaan tavanomaisten mittausten lisäksi mm. sitä, kuinka motoriikka on kehittynyt: tarttuuko lapsi esineisiin, ja millainen on silmän ja käden yhteistyö? Osaako lapsi kääntyä ja nousta suorien käsivarsiensa varaan, entä kuinka hän hallitsee päätään ja ylävartaloaan?
Viisikuukautinen vauva saa rotavirusrokote III:n, pneumokokkirokotteen tehosteen sekä viimeisen rokotteen hinkuyskää, jäykkäkouristusta, poliota ja kurkkumätää vastaan.
Kuuden kuukauden ikäinen vauva
Puolivuotiaan vauvan neuvolakäynnillä tarkastellaan erityisesti sitä, kuinka vauva hallitsee ylävartaloaan ja päätään. Myös hienomotoriikkaan kiinnitetään huomiota: tarttuuko lapsi esineisiin ja viekö hän niitä suuhun?
Lisäksi mitataan tuttuun tapaan vauvan pituus, paino ja pään ympärys sekä tarkastellaan ihoa ja aukileita.
Kuusikuukautinen vauva saa myös vuosittaisen influenssarokotteen sekä tarvittaessa rokotusten täydennystä. Tarvittaessa lapsi saa myös B-hepatiittirokotus III:n, mikäli hän kuuluu riskiryhmään.
Kahdeksan kuukauden ikäinen vauva
Ajan myötä vauvan neuvolakäynnit harventuvat, mikäli kaikki on kunnossa. Kahdeksan kuukauden iässä lapsen terveystarkastuksessa on mukana sekä lääkäri että terveydenhoitaja. Tarkastuksessa tutkitaan mm. uusista esineistä kiinnostumista sekä niihin tarttumista molemmilla käsillä, ryömimistä, konttaamista ja ylävartalon kannattelua makuulla yhden käden varassa.
Lisäksi rokotuksia täydennetään tarvittaessa, ja lapselle voidaan antaa influenssarokote, mikäli hän ei ole sitä vielä saanut.
Vuoden ikäinen vauva
Vuoden ikäisen vauvan neuvolakäynnillä lapsi saa ensimmäisen vuotensa viimeisen rokotuksen kurkkumätää, hinkuyskää, jäykkäkouristusta ja poliota vastaan. Lisäksi hän saa kolmannen pneumokokkirokotteen sekä tarpeen vaatiessa B-hepatiittirokotteen, mikäli lapsen äidillä on B-hepatiitti. Myös tuhka- ja vihurirokkoa sekä sikotautia vastaan annetaan rokote. Influenssarokote voidaan myös antaa, mikäli lapsi ei sitä vielä ole saanut.
Lisäksi tutkitaan vauvan kykyä kävellä tuen kanssa tai ilman. Neuvolakäynnillä tarkastellaan myös sormien pinsettiotetta, näköä, kuuloa ja kykyä vastavuoroiseen kontaktiin, kehotusten ymmärtämiseen ja sanojen tapailuun.
