Viimeksi päivitetty 8.1.2021

Elimistömme käyttää rautaa mm. hemoglobiniinin tuotantoon, jonka tärkein tehtävä on kuljettaa happea elimiin, kudoksiin ja soluihin. Normaalisti elimistössä on raskauden aikana noin 1250 ml enemmän verta. Veren punasolujen määrä suurenee noin 250 ml verran, jotta lisähapen tarve olisi taattu raskauden aikana. Siitä johtuen odottavan äidin hemoglobiinin ja rautavarastojen taso laskee raskauden aikana.

Suomessa odottavan äidin perusverenkuvaa tai pelkästään hemoglobiniinia sormenpäästä mitattuna tarkistetaan raskauden aikana ainakin muutaman kerran, mutta varastorautaan ei kiinnitetä valitettavasti huomiota, joten usein odottavat äidit kärsivät raudanpuutteesta jo raskauden ensimmäisellä kolmanneksella. Vasta hemoglobiinin laskettua aletaan puhua raudasta – silloin on jo valitettavasti myöhäistä ja usein odottavalle äidille on kehittynyt anemia tai anemian riski on korkea.

Kuinka alhaisen ferritiiniarvon tapauksessa puhutaan piilevästä raudanpuutteesta ilman anemiaa? Tieteellisissä tutkimuksissa, Suomessa, Virossa ja hyvin monessa muussakin maassa piilevän raudanpuutteen raja-arvoksi pidetään ferritiiniä alle 30 µg/l vaikka laboratorioiden viitearvojen alarajat ovat usein 10-15 tienoilla.

Piilevän raudanpuutteen diagnoosiin tarvitaan raudanpuutetta aikaisemminkin hoitanut ja piilevästä raudanpuutteesta hyvin tietävää lääkealan ammattilaista. Neuvoloissa tieto raudanpuutteesta on usein heikko ja terveydenhoitajat seuraavatkin tarkasti laboratorioiden viitearvoja. Hematologeilla, naisten- ja sisätautilääkäreillä on usein vuosia kokemusta ja uutta tietoa raudanpuutteeseen liittyvistä tutkimuksista.

”Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Aila Tiitinen on tuonut esiin pienetyneeksi plasman ferritiinipitoisuudeksi alle 30 µg/l arvon. Odottavien äitien varastoraudan taso on usein alle 30 jo raskauden alussa, joten anemian riski on korkea jos rautavalmisteita ei käytetä. Maailman Terveysjärjestö (WHO) suosittelee raskauden aikana lisärautaa 30–60 mg päivässä naisille, joilla ei ole todettu anemiaa ja 120 mg naisille, joilla on todettu raudanpuuteanemia. WHO:n suositukset perustuvat laajoihin tutkimusnäyttöihin”, kommentoi virolaisen rautaan erikoistuneen yrityksen toinen perustajista Laura Visnapuu.

”Suomalaisen ravitsemustieteen perusteella on turvallisempaa annostella rautaa 20. raskausviikosta alkaen, jotta raudanpuutetta voisi ehkäistä. Synnytyksessä elimistö menettää verta ja se kuluttaa hemoglobiinia, synnytyksen jälkeinen verenvuoto voi olla jopa puoli litraa, joten ehkäisyn takia tämä on järkevä. Raudan tarve suurenee juuri raskauden lopussa. Aika monella naisella on 20. raskausviikolla varastoraudan taso jo hyvin alhainen, joten tässä on hyvä ottaa huomioon WHO:n suositukset ja aloittaa 30–60 mg rauta-annoksella päivässä heti raskauden alussa, mieluummin rautabislyginsaatin muodossa olevalla rautavalmisteella. Hyvä ferritiinitaso terveellä henkilöllä erilaisten tieteellisten tutkimusten ja raudanpuutetta paljon hoitaneiden lääkealan ammattilaisten keskuudessan on noin 50–75 µg/l, aikaisemmin raudanpuuteanemiaa sairastaneilla hoidetaan ferritiini usein yli 100”, lisää Laura.

Odottavat äidit kärsivät hitaamman aineenvaihdunnan takia usein ummetuksesta. Aineenvaihdunta hidastuu raskauden aikana, jotta sikiö saisi kaikki tarvittavat kivennäisaineet ja vitamiinit normaalia kehitystä varten. Ennen rauta-ravintolisien ostamista tutki aina ainesosalista: tärkein on selvittää, minkälaista rautasuolaa tuotteessa on käytetty. Erilaiset rautasuolat imeytyvät elimistössä eri tavalla. Mitä huonommin rauta imeytyy, sitä enemmän elimistöön jää vieraita yhdisteitä, jotka aiheuttavat pahoinvointia, ummetusta, metallin makuisia “röyhtäyksiä” ym.

Suurin osa myytävistä rauta-ravintolisistä ja käsimyyntilääkkeistä sisältävät alhaisen biosaatavuuden rautaa, eli rautaa, mikä imeytyy huonosti. Esimerkiksi laajasti käytettyjen rautasulfaatin, -glysiinisulfaatin ja -fumaraatin biosaatavuus on vain noin 27–28%, rautaglukonaatin biosaatavuudeksi arvioidaan noin 32%. Kolmiarvoinen rauta (esim. rautapolymaltoosikompleksi) ei ole todettu tutkimuksissa yhtä tehokkaaksi varastoraudan täyttäjäksi kuin kaksiarvoinen rauta. Biosaatavilla olevasta raudasta imeytyy korkeintaan 20%.

Rauta(glysiini)sulfaattia käytetään raskaana olevilla naisilla melko paljon ja päiväannokset ovat 100–200 mg sen huonon imeytymisen takia. Myös sivuvaikutuksia kuten ummetusta, pahoinvointia ja vatsakipuja esiintyy sellaisten rautasuolojen tapauksessa jopa 30% enemmän. Rautabisglysinaatin osalta annokset ovat kaksi kertaa pienemmät korkean biosaatavuuden ansiosta eli 60 mg rautabisglysinaatilla on noin 120 mg rautasulfaatin vaikutus, mutta pienempi sivuvaikutusten riski.

Mitä alhainen hemoglobiini ja varastoraudan taso voivat aiheuttaa?

Äidin alhaisen hemoglobiiniarvon tapauksessa (85–105 g/l) vastasyntyneellä on isompi riski syntyä alhaisemalla syntymäpainolla. Myös ennenaikaisen synnytyksen riski voi nousta. Imeväisten ja taaperoiden raudanpuute(anemia) liittyy usein äidin raskaudenaikaiseen raudanpuutteeseen, joten vastasyntyneellä on pienemmät rautavarastot verrattuna vauvoihin, joiden äidit ovat käyttäneet rautaa raskauden aikana.

Odottavan äidin rautavarastoja käytetään äidin suurentuneeseen verenmuodostukseen ja sikiön kasvuun. Raudanpuute(anemian) riskiä nostavat myös raskaudenaikainen verenvuoto, monikkoraskaus, raskaudet pienellä aikavälillä, odottavan äidin krooniset sairaukset (esim. haavainen suolistotulehdus, maha- ja pohjukaissuolihaavat, toistuva virtsateiden infektio jne), raudan imeytymisen häiriöt (mm. keliakia), suolistoloiset, mahan happamuutta säätelevät lääkkeet ja riittämätön ravitsemus.

”Nôgelin Superrauta on suosituimpia rautavalmisteita raskaana olevien keskuudessa Virossa. Myös Viron synnytyssairaaloiden kätilöillä ja naistenlääkäreillä on rautabisglysinaatista hyviä kokemuksia viimeisen kahden vuoden aikana. Useat yleis- ja lastenlääkärit ovat vaihtaneet kolmiarvoisen polymaltoosiraudan (esim. Suomessa Maltofer) rautabisglysinaattiin myös imeväisikäisillä ja taaperoilla puhumattakaan aikuisista. Kolmiarvoisen raudan ei ole todettu nostaneen yhtä tehokkaasti varastoraudan tasoa. Rautabisglysinaatti on turvallinen rautasuola, jonka Euroopan Komissio on hyväksynyt käytettäväksi myös vauvanruuissa.  Sen reaktiivisuus on alhaisempi, oksidatiivinen vaikutus pienempi sekä vaikutus vatsalaukun limakalvoille pehmeämpi (ärsyttävyys epätodennäköisempi)”, kommentoi Laura.

Katso lisää raudasta, Nôgelin rautavalmisteista ja jälleenmyyjistä: www.nogelorganics.fi

Mitä mieltä olet artikkelista?