Viimeksi päivitetty 20.8.2025
Moni muistaa omasta lapsuudestaan esimerkiksi aakkosten tai vieraan kielen opettelussa käytettyjä lauluja ja loruja. Ei olekaan sattumaa, että musiikkia käytetään oppimateriaaleissa – useiden tutkimusten mukaan se nimittäin tehostaa oppimista.
Norlandia Päiväkotien musiikkipedagogi Annamaria Heikkinen on uransa aikana huomannut, kuinka valtava merkitys musiikilla on lapsen kasvun ja kehityksen kannalta.
”Jo alle vuoden ikäinen jaksaa istua, katsoa ja keskittyä, kun musisoidaan yhdessä. Lapsi tulee osaksi ryhmää ja oppii olemaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Olen myös huomannut, että lapset sisäistävät esimerkiksi ohjeet paremmin silloin, kun ne lauletaan”, Heikkinen kertoo.
”Musiikin avulla opitaan esimerkiksi sosiaalisia taitoja, mutta siitä on hyötyä monessa muussakin asiassa, kuten lapsen keskittymiskyvyn kehittämisessä.”
Musiikki on myös oiva keino omien tunteiden ilmentämiseen, ja siitä hyötyvät erityisesti nepsylapset: esimerkiksi rummun hakkaaminen on turvallinen tapa ilmaista vahvojakin tunteita, ja toisaalta musiikkiin keskittyminen auttaa lasta rauhoittumaan. Musiikin vaikutukset lapsen kehitykseen ovat hyvin moninaiset, ja Heikkisellä onkin pitkä lista sen hyödyistä.
”Musisoidessa motoriikka kehittyy ja looginen päättelykyky kasvaa. Se on hyvä apu myös puheen ja kielen kehityksen tukemiseen erityisesti silloin, jos lapsen äidinkieli ei ole suomi tai hänellä on muita puheen kehityksen haasteita. Lisäksi musiikki tukee myös muistia ja oppimista.”
Loruja ja lauluja pienestä pitäen
Heikkisen mukaan lapsille olisi hyvä laulaa ja lukea loruja pienestä pitäen tai jo raskausaikana. Musiikkia kannattaa tuoda lapsen elämään, vaikkei itse kokisikaan olevansa erityisen musikaalinen tai laulutaitoinen.
”Vauvathan eivät välttämättä tunnista erillisiä sanoja, ainoastaan sanojen melodian – siksi olisi tärkeää laulaa tai lorutella lapselle pienestä pitäen. Lähtökohtaisesti meillä kaikilla on muistissa tuttuja lastenlauluja tai loruja, joita lapselle esittää. Eikä tarvitse olla hyvä laulaja, sillä nuotin vierestä laulaminenkin on musiikkia!”
Heikkinen suosittelee myös musiikin kuuntelua yhdessä lapsen kanssa. Tämän ei kuitenkaan ole pakko tarkoittaa lastenlauluja, vaan käytännössä mitä tahansa tilanteeseen sopivaa: esimerkiksi jazz tai klassinen musiikki voivat auttaa lasta rauhoittumaan iltaa kohden.
”Television katsomisen sijaan illalla voisi laittaa rauhoittavaa musiikkia soimaan ja vaikkapa piirtää yhdessä. Musiikki myös lievittää stressiä: se auttaa lastakin rauhoittamaan kehoa ja hermostoa sekä irrottautumaan maailman melskeestä.”
”Myös erilaiset ’siirtymävaiheet’ voivat muuttua helpommiksi laulujen avulla: pukeutumiseen voi ottaa pukeutumislaulun ja ennen ruokailua ruokalaulun.”
Musiikkipainotteinen päiväkoti tuo musiikin osaksi arkea
Heikkisen osaamisesta lähti myös ajatus Norlandia Päiväkotien Komppi -musiikkiryhmistä, joissa musiikki on vahvasti osana päiväkotiarkea. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että järjestettyä musiikkitoimintaa on kaksi kertaa viikossa aina puoli tuntia kerrallaan. Lisäksi musisointi kulkee sujuvasti osana arkea päiväkotikohtaisesti.
”Toki varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa mainitaan, että musiikin on oltava osa varhaiskasvatuksen arkea, mutta Komppi-ryhmissä siihen panostetaan aivan erityisesti. Järjestetyn musiikkitoiminnan lisäksi voidaan laulaa vaikkapa ruokalauluja tai kuunnella rentouttavaa musiikkia päiväuniaikaan. Oppimateriaaleissakin käytetään paljon lauluja”, Heikkinen taustoittaa.
Komppi-ryhmien konsepti pohjautuu tunnettuun Orff-menetelmään, joka sallii lapsen osallistua musisointiin itselleen sopivalla tavalla: kehoa, ääntä ja yksinkertaisia soittimia hyödyntäen. Tämä taas tukee mm. lapsen luovuutta, itseilmaisua, kommunikointitaitoja ja tekemällä oppimista.
”Musiikkia pystyy yhdistämään niin kokonaisvaltaisesti kaikkiin oppimisen alueisiin! Itse olen sitä mieltä, että musiikkia tulisi hyödyntää oppimisen tukena enemmän ihan peruskoulussakin.”
