Samantha ei ole julkaissut Junnu-vauvastaan yhden ainoaa kuvaa Facebookissa. Johtuuko se siitä, että Junnu on todella ruma? Sitäkin ovat kuulemma jotkut tästä jyrkästä linjasta pöyristyneet jo ehtineet epäillä. Mutta ei. Kysymys ei suinkaan ole ruman lapsen piilottelusta vaan jostain ihan muusta.

Julkaistu 14.12.2012

Blogimaailmassa ilmeisesti jokin aika sitten keskustelu lapsen yksityisyydestä sosiaalisessa mediassa oli melkoisen kuuma pottu, mutta itse debatti aiheesta tuolloin meni iloisesti ohi valikoivien silmieni ja korvieni.

Keskustelu kuumeni kiitos Katleena Kortesuon Lapsiblogit lukkojen taakse– blogikirjoituksen. Vaikka moni itseni kaltainen tietokoneella selkä kyyryssä ja hiirikäsi liekeissä näppäilevä kotimamma tuosta provosoituikin suuntaan taikka toiseen, niin mun mielestä olisi erittäin suotavaa, että jokainen jollakin tavalla sosiaalista mediaa käyttävä hetken pohtisi asiaa.

Oma blogi on kyllä avoin, mutta…

Itse liikun hieman tekopyhästi Katleenan kanssa samoilla linjoilla, vaikka pidänkin kaikille avointa blogia ja jokainen uusi lukija lämmittää kovin pikkuruista sieluani. Itse aloitin blogin pitämisen jo vuosia sitten ennen kuin oli hajuakaan mistään lapsesta ja sen yksityisyyskysymyksistä, mutta jo tuolloin ehkä jopa aavistuksen paradoksaalisena linjanvetona oli, että pidän kiinni anonyymiydestäni kuin raivotautinen dobermanni puruluustaan.

Toki ymmärrän ettei täysi yksityisyydensuoja ole mahdollista tällaisen blogin pitäjälle, mutta kun tämän blogin pointtina on ollut vain toimia verbaalisen verryttelyni areenana toivon mukaan joskus huvittaen ihmisiä, joten itse en ole kokenut tarpeelliseksi paljastaa pärstääni, asuinpaikkaani, kengännumeroani, Junnun nassua tai meidän karseita sisustusratkaisuja kellekään. Toiset paljastavat enemmän ja toiset vähemmän, ontuvana metaforana vaikkapa nunna ja Pamela Anderson.

Kivikautinen asenne?

Mä tiedän mielipiteitteni olevan joidenkin mielestä yhtä kivikautisia kuin Tyrannosaurus Rexin, mutta tiedän myös etten ole ainoa ihminen, joka ei tajua esimerkiksi sellaisia truutelevisio-ohjelmaformaatteja kuin Teiniäidit ja Erilaiset äidit tai niihin haluavia ihmisiä. Ei musta eikä monesta muustakaan olisi Big Brotherissakaan paneskelemaan koko kansan nähden. Ne asiat, se oma elämä, mielletään niin privaatiksi asiaksi. Kuitenkin sitten moni on valmis avautumaan elämästään kuvien, videoklippien ja ties minkä muun avulla muissa medioissa.

Itse yritän jatkaa blogiharrastustani vaarantamatta rakasta anonyymiteettiäni aivan täysin. Toki kun bloggaamiseni koskee nimenomaan äitinä olemista, on yksityisyydestä ja Junnun suojaamisesta vauhkoaminen jossain määrin tekopyhää. Koen silti, että kykenen toteuttamaan harrastustani ilman että mun on pakko syödä ihan kaikkia periaatteitani tai että aiheutan Junnulle ainakaan sen suurempaa mielipahaa nyt tai tulevaisuudessa.

Raskaus- ja vauvapäivitysten puute aiheuttaa päänsärkyä muille

Se kuitenkin bloggailusta, sillä se asia mikä sai mut ylipäätään postaamaan tästä aiheesta oli – ylläri pylläri –taas vaihteeksi Facebook ja sen ihmeellinen maailma.

Olen ollut jo jonkin aikaa tympääntynyt jatkuviin kysymyksiin siitä, miksei minulla ole Junnusta kuvia esimerkiksi Facebookissa. En ole tehnyt asiasta isoa numeroa, mutta ilmeisesti raskaus- ja lapsiaiheisten statuspäivitysten ja kuvien puute aiheuttaa joillekin muille suunnatonta päänsärkyä. Jos haluan olla vastarannankiiski ja toimia erilailla kuin suurin osa niistä kaikista muista, niin ei minun sitä pitäisi joutua perustelemaan. Ainakaan repeatilla.

Sen lisäksi, että suojaan lapseni itsemäärämisoikeutta ja yksityisyyttä pitämällä kuvat poissa netistä, olen myös ihan puhtaasti vittumainen ihminen. Tiedän, että raskauteni oli puskaradion ykköspuheenaihe ja kuten monella muullakin nuorella ihmisellä, minunkin kaverilistallani on joukko naamoja, jotka eivät varsinaisesti edusta mitään lähipiiriäni. On vain mukavaa stalkata puolin ja toisin.

Samantha rakastui päätäpahkaa ekalla vilkaisulla, paksuuntui vahingossa, räjähti kesällä 2012 ja nyt pyörittää pientä perhettä, johon kuuluu tavismutsi itse, Mussu ja Junnu. Miten tässä näin kävi ja miten tässä vielä käy?

Teksti on julkaistu alun perin Samanthan Läpäläpämaa-blogissa 13.12.2012 otsikolla Lapsen yksityisyys somessa.

Siirry blogin etusivulle.

Mitä mieltä olet artikkelista?  

Edellinen artikkeliKielletyn hedelmän hurmaa
Seuraava artikkeliMillainen kakka on normaalia lapsella?
JAA