Vesirokkorokotus on otettu vuonna 2017 osaksi kansallista rokotusohjelmaa. llmaisen vesirokkorokotuksen saavat 1.1.2006 jälkeen syntyneet lapset, jotka eivät vielä ole sairastaneet vesirokkoa. Kahden rokotteen ohjelma antaa hyvän suojan vesirokolle. Rokotetut lapset saavat samalla suojaa myös aikuisiän vyöruusulle.

Miksi vesirokkorokotusta tarvitaan?

Tyypillisesti on ajateltu, että vesirokko kuuluu niihin lastensairauksiin, jotka pitää yksinkertaisesti hyväksyä. Usein ajatellaan, että vesirokko ei ole vaarallinen.

Vesirokkoon liittyy kuitenkin jälkitautien riskejä:

  • Vesirokkorakkulat voivat infektoitua. Infektoituminen jättää jälkeensä arpia ja saattaa johtaa sairaalahoitoon.
  • Yksi 400:stä lapsesta sairastuu keuhkokuumeeseen.

Lapsilla riski vaarallisiin sairaalahoitoa vaativiin jälkitauteihin on kuitenkin melko pieni. Vesirokkorokotteen hyöty yhteiskunnalle on siinä, ettei vanhempien tarvitse jäädä kotiin hoitamaan sairasta lasta. Rokotetuilla lapsilla on myös pienempi riski saada vyöruusu aikuisena.

Aikuisille vesirokko on vaarallisempi. Jos siis tautia ei sairasta lapsena, eikä rokotetta ota, altistuu esimerkiksi seuraaville riskeille:

  • Yksi 14 000:stä aikuisena vesirokon sairastaneesta sairastuu aivotulehdukseen.
  • Raskaana vesirokon sairastavista jopa 20 prosenttia saa jälkitautina keuhkokuumeen.
  • Vesirokko on erityisen vaarallinen sikiölle. Jos rokon sairastaa odotusaikana, lapsi voi saada vakavia vaurioita.

Tärkeää: Vesirokkorokotetta ei voi enää ottaa raskausaikana, sillä rokote sisältää sikiölle vaarallista vesirokkovirusta. Jos suunnittelet lasta, etkä ole sairastanut vesirokkoa, ota rokote ennen raskautta.

Lue myös: Rokotuksien hyödyt ja haitat puntarissa

 

 

Vesirokkorokotuksen suoja ei ole täydellinen

Vesirokon voi saada rokotuksesta huolimatta. Ensimmäisen rokotuskerran jälkeen 80 prosentilla lapsista on täydellinen immuniteetti vesirokkoa vastaan. Vakavaa taudinkuvaa vastaan ensimmäinen rokotuskerta antaa 95 prosentin suojan.

Suomessa noudatetaan kahden rokotuskerran ohjelmaa, sillä toisen rokotuksen jälkeen immuniteetti nousee erittäin kattavaksi.

”Kahden annoksen ohjelmalla teho vakavaa tautia vastaan on 100 prosenttia. Lievän muodon taudista voi saada toisen rokotuskerran jälkeen 7 prosenttia rokotetuista”, Leino kertoo.

Kun yhä useampi lapsi saa rokotesuojan vesirokkoa vastaan, laumasuoja lisääntyy ja samalla myös riski sairastua rokotettuna vähenee. Lievätkin vesirokkosairastelut siis harvinaistuvat rokotusten lisääntyessä.

Vesirokkoimmuniteetti voi jäädä vajaaksi myös silloin, jos vesirokon on sairastanut alle 1-vuotiaana.

”Alle 1-vuotiaalle ei välttämättä muodostu hyvää suojaa todennäköisesti siksi, että lapsella on edelleen äidiltä saatuja vasta-aineita. Osa vauvana vesirokon sairastaneista saa vesirokon uudestaan”, Leino sanoo.

Kenelle vesirokkorokote on erityisen tärkeä?

Jos lapsen iho on huonossa kunnossa, riski saada vesirokon yhteydessä sairaalahoitoa vaativaa bakteeri-infektio kasvaa. Näin ollen vesirokkorokotus on erityisen tärkeä lapsille, joilla on esimerkiksi atopia.

Bakteeritulehdukseksi äitynyt rokko jättää myös aina arpia. Arvet puolestaan näkyvät selvemmin tummassa ihossa, joten vesirokkorokotus on hyödyllinen tummaihoisille lapsille myös ulkonäkösyistä.

”Suosittelemme rokotusta kuitenkin kaikille, sillä vakavia jälkitauteja voi esiintyä kenellä tahansa”, Leino sanoo.

Lue myös: Pelottaako influenssarokotus?

Rokote on hyvin siedetty eikä sisällä tehosteaineita

Vesirokkorokote voi nostattaa kuumetta ja aiheuttaa rokko-oireita, mutta pistoskohta ei tyypillisesti tule kipeäksi. Tämä johtuu siitä, että rokote ei sisällä tehosteaineita.

”Rokote sisältää heikennettyä vesirokkovirusta. Tällaisessa rokotteessa ei tarvita tehosteaineita. Useimmilla rokote aiheuttaa lievän tai oireettoman infektion, jonka johdosta elimistö kehittää vasta-aineita virusta vastaan”, Leino kertoo.

Vesirokkorokotetta voi verrata luonnolliseen tapaan tutustuttaa elimistö sairauteen.

”Koska lapselle annetaan heikennetty virus, mekanismi on sama kuin silloin, kun viruksen saa tartuntana. Molemmissa tapauksissa virus leviää ja elimistö oppii tunnistamaan sen”, Leino sanoo.

Rokotteen etuna on, että kaikki vesirokkoon liittyvät riskit, kuten jälkitaudit, ovat äärimmäisen harvinaisia rokotuksen aiheuttamina.

Lähteet: YLE, THL

Miksi vesirokkorokotus vasta nyt kansalliseen rokoteohjelmaan?

Yhdysvalloissa vesirokkorokotetta on annettu jo vuodesta 1995 lähtien. Suomessa rokote on otettu osaksi kansallista rokoteohjelmaa vasta vuonna 2017.  Hidas päätös johtuu rahoitusvaikeuksista. Suomessa haluttiin myös nähdä, lisäisikö lasten vesirokkorokottaminen aikuisten vyöruusutulehdusten määrää.

”Koska vyöruusun ja vesirokon aiheuttaa sama virus, aikuiset saavat jatkuvasti luonnollisia tehosteita niin vesirokkoa kuin vyöruusua vastaan altistumalla vesirokkoa sairastaville ihmisille. Emme olleet varmoja, yleistyisikö vyöruusu aikuisilla, jos he eivät enää altistuisi virukselle”, vesirokkorokotteesta vastaava THL:n ylilääkäri Tuija Leino sanoo.

Rokote on ollut jo pitkään käytössä Yhdysvalloissa, mutta yhteyttä vyöruusun yleistymiseen ei ole pystytty todentamaan. Näin ollen rokote päätettiin ottaa ohjelmaan myös Suomessa.

Lue myös: Voiko vesirokon tahallinen tartuttaminen olla vaarallista?

Mitä mieltä olet artikkelista?