Ajatus miehestä perheen elättäjänä mielletään usein vanhanaikaiseksi. Silti tilastot osoittavat, että lapsiperheiden käytös seuraa myytin mukaista asetelmaa. Tilastoja vastaan elää Antti, joka kertoo koti-isän arjestaan Elmeri-pojan kanssa.

Julkaistu 28.9.2009

”Nuoret parit eivät ajattele, että miehen pitäisi elättää vaimo. Heillä on usein omat rahat erillisillä tileillä. Lapsen synnyttyä traditionaaliset roolit kuitenkin vahvistuvat”, vanhempainvapaan käytöstä väitellyt erikoistutkija Johanna Lammi-Taskula kertoo.

Tilastot osoittavat, että lapsiperheiden isät tekevät enemmän töitä kuin lapsettomat miehet vastaavassa ikäryhmässä.

”Isät kokevat tärkeänä, että heidän pitää käydä töissä. Aikaisemmin isät myös tekivät enemmän ylitöitä, mutta tämä on tasaantumassa”, Lammi-Taskula sanoo.

Tyypillisesti äidit eivät odota, että miehet toisivat elannon perheeseen.

”Myytti elatusvelvollisuudesta elää lähinnä miesten ajatuksissa ja toiminnassa. Onkin tyypillistä, ettei toimintatavoista keskustella, vaan vanhanaikaiset mallit vaikuttavat ainoastaan pään sisältä käsin”, Lammi-Taskula kertoo.

Miehillä korkeammat tulot?

Ilmiötä ei voi ohittaa väitteellä siitä, että miehet tienaavat enemmän kuin naiset. Näin ei aina nimittäin ole.

”Synnyttävillä naisilla on keskimäärin korkeampi koulutus kuin heidän miehillään. Naiset ovat vahvistaneet asemia myös työmarkkinoilla ja heidän tulotasonsa saattaa olla jopa suurempi kuin miehellä”, Lammi-Taskula sanoo.

Käytännössä elatus ei jää miehelle edes äitiysvapaan ajaksi.

”Äitiyspäiväraha on korkeimmillaan 90 prosenttia äidin palkasta. Tästä huolimatta äidin jäädessä äitiysvapaalle uudelle isälle tulee tunne, että elatus on hänen harteillaan”, Lammi-Taskula sanoo.

Murtumia myytissä

Yhteiskunta pyrkii erilaisin toimin muuttaman vallitsevaa mallia.

”Miehet eivät käytä kovinkaan herkästi vapaita, jotka ovat tarkoitettu sekä äidille että isälle. Siksi miehille on osoitettu vanhempainvapaasta omia isäkiintiöitä”, Lammi-Taskula kertoo.

Sen lisäksi, että miehet tekevät vähemmän ylitöitä kuin aikaisemmin, myös lastenhoitovapaat näyttävät kelpaavan yhä useammalle miehelle.

”Isäkuukautta käytti aikaisemmin vain 2 prosenttia isistä. Nyt määrä on noussut 12 prosenttiin”, Lammi-Taskula kertoo.

Teksti: Jarkko Uro

Kuva: iStockphoto
 

 

Miehen työ

Koti-isä Antti avaa oven. En ehdi ottaa edes kenkiä pois, kun vilkasliikkeinen Elmeri tulee tervehtimään minua. Tanja-äiti on vielä töissä, joten istahdamme miesten kesken iltapäiväkahville.

Antti valmistaa huolellisesti kupit espressoa uusimmalla kirppislöydöllään, käyttämättömällä kahvikoneella. Elmeri juo myös ”kahvia”, mutta hänen juomansa valmistetaan maidosta ja kanelista.

”Pelkkä maito ei kelvannut. Keksin lisätä kanelia ja nyt Elmeri juo aina minun kanssa aamukahvia”, Antti kertoo heidän päivärutiineistaan.

Mutta miten miehestä tuli koti-isä?

”Se perinteinen tarina”, Antti aloittaa. ”Jäin kirjastoalalta työttömäksi, enkä halunnut laittaa lasta päiväkotiin, jos itse olen kerran kotona.”

Antti ei koe kotona olemista ahdistavaksi. Hän näkee lastenhoidon tärkeänä työnä.

”Tämä on raskasta hommaa. Jos menisin kodin ulkopuolisiin töihin, tarvittaisiin toinen korkeasti koulutettu ihminen, lastentarhanopettaja pitämään Elmeristä huolta”, Antti sanoo.

Toisinaan miehen haaveet vaeltavat kuitenkin leipätyön pariin.

”En ole koulutettu lastenhoitoalalle. Kaipaan välillä niihin hommiin, joihin minulla on koulutus. Töissä tapaisi myös ihmisiä ja olisi kodin ulkopuolinen elämä”, Antti summaa.

Kiireiset päivät täyttyvät pikkulapsiarjesta, eikä Antti ehdi etsiä töitä. Antti on kuitenkin varsin tyytyväinen elämäänsä Elmerin kanssa.

”Miksi hankkia lapsia, jos ei halua viettää aikaa niiden kanssa”, Antti kysyy.

Teksti: Jarkko Uro

 
Lue myös:
Mitä mieltä olet artikkelista?  

Edellinen artikkeliLahjasoluilla matkan alkuun
Seuraava artikkeliRaskausajan vitamiinit ja hivenaineet
JAA