Raha ei ratkaise. Ainoastaan rakkaudella on merkitystä. Näin ajattelemme, mutta tutkimukset puhuvat toista kieltä: lapsiperheiden köyhyys on riski lasten ja nuorten syrjäytymiselle.

Viimeksi päivitetty 29.10.2009

Talousvaikeudet vaikuttavat ratkaisevasti vanhemmuuteen ja tätä kautta lasten kehitykseen ja hyvinvointiin. Jenni Leinosen väitöskirjatutkimus Families in Struggle selvitti laman vaikutuksia perheiden sosiaalisiin suhteisiin.

Tutkimuksen mukaan taloushuolista kärsivät vanhemmat tulivat impulsiivisemmiksi lasten suhteen. Huolien murtamat vanhemmat eivät jaksaneet tukea lapsiaan ja he myös kohtelivat jälkikasvuaan kovakouraisemmin kuin taloudellisesti vakaassa asemassa olevat vanhemmat.

Köyhyys lisääntynyt

Tutkimustulos on huolestuva, sillä lapsiperheiden köyhyysaste on kasvanut viime vuosina Suomessa.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2007 lapsiperheiden suhteellinen köyhyysaste oli 13,9 prosenttia kun 1995 se oli vain 4,7 prosenttia. Köyhyysasteella tarkoitetaan tuloluokkaa, joka jää 60 prosentin alapuolelle väestön keskimääräisestä tulotasosta.

Yksinhuoltajaperheet ovat taloudellisesti huonoimmassa asemassa. Vuonna 2007 jopa 32,3 prosenttia yksinhuoltajista alitti köyhyysrajan. Myös yksinhuoltajien köyhyys on lisääntynyt viime vuosina.

Vastatoimia

Lapsiperheiden asemaa pitäisi Mannerheimin Lastensuojeluliiton mukaan kohentaa tulonsiirroilla. Kunnille pitäisi myös taata riittävät taloudelliset resurssit lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointipalveluiden järjestämiseksi.

Perheen talouden kohentamisen lisäksi myös luokkakoot pitäisi saada kuriin. Suuret luokkakoot vaikuttavat kielteisesti lasten hyvinvointiin.

Kaikkien vastatoimien ei tosin tarvitse olla taloudellisia. Leinosen tutkimuksessa selviää, että lämmin parisuhde ja perheen ulkopuolinen apu tukevat hyvää vanhemmuutta ja estävät taloushuolien negatiivista vaikutusta vanhemmuuden laatuun.

Teksti: Jarkko Uro

Katso myös: Mannerheimin Lastensuojeluliiton lausunto

Mitä mieltä olet artikkelista?