Avioliitto oli ennen vanhaan ainoa oikea siviilisääty, mikäli pariskunta mieli saattaa lapsia maailmaan. Avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset olivat synnin hedelmiä. Ajat ovat muuttuneet, mutta silti moni on vielä sitä mieltä, että lapset kuuluvat vain avioliittoon. Toisaalta on paljon myös niitä, joille avioliitolla ei ole mitään merkitystä.

Viimeksi päivitetty 25.10.2011

”En ymmärrä, miksi ei mennä naimisiin, jos lapsia on tai jos niitä halutaan. Lasten kuuluu syntyä avioliittoon. Lapsen elämä on turvattava ja se tapahtuu parhaiten avioliiton kautta. Lisäksi en todellakaan halua, että lapseni joutuisi kuulemaan koulussa olevansa äpärä”, Jenny Maliniemi kertoo.

Avioliitto on Maliniemestä muutakin kuin pelkkä nimi paperissa.

”Se osoittaa kypsyyttä ja vastuunkantamista. Avioliitosta ei ole niin helppo lähteä kuin avoliitossa”, hän toteaa.

Yhteenkuuluvuuden tunne

”Minulle naimisiinmeno ei liittynyt pelkästään lapsiin, vaan halusin parisuhteellemme viimeisen sinetin ja varmuuden. Naimisiinmenon jälkeen tulevaisuuden suunnittelu on kaikin puolin varmemman tuntuista”, Tarja Poikkeus toteaa.

Häiden järjestäminen on Poikkeuksen mukaan liiton koetinkivi.

”Kun järjestimme häitä viiden kuukauden aikana, mietimme molemmat useaan kertaan haluammeko olla yhdessä loppuelämämme. Avoliitossa ei moista tule välttämättä mietittyä."

Tekopyhä avioliitto

”Minusta on hienoa, jos joku säästää itsensä avioliittoon, menee rakkaudesta naimisiin ja perustaa sen jälkeen perheen. On kuitenkin teennäistä mennä naimisiin lasten vuoksi tai ennen kuin jättää ehkäisyn pois. Liian usein kyse on tekopyhyydestä. Hypitään sängystä sänkyyn tai ollaan sen yhden kanssa ihan miten päin vain ja yhtä äkkiä, kun lapsi tulee, niin pitääkin mennä naimisiin”, Elina Jämsä kertoo.

Karoliina Koskinen pitää puolestaan avioliittoa turhana paperikikkailuna.

”Elämä on ihan samanlaista vaikka ollaan 'vain' avoliitossa. Lasten elämään se ei vaikuta mitenkään. Tärkeämpää on se, että vanhemmat rakastavat toisiaan ja lapsiaan ja että lapsilla on turvallinen kasvuympäristö”, hän täsmää.

Toiset puolestaan suhtautuvat viileän välinpitämättömästi koko siviilisäätykysymykseen.

”Jos parisuhde on sinällään kunnossa ja vanhemmilla on ollut jo kahden elettyä elämää takana, mielestäni ei ole merkitystä ollaanko naimisissa vai ei”, Terja Laakso kertoo.

Kumpi on juridisesti parempi?

Yhteisten varojen jakautuminen erotilanteessa ei tuota tänä päivänä avopareille ongelmia. Vuonna 2011 voimaan astunut avoparilaki huomioi yli viisi vuotta yhdessä eläneitä sekä pareja joilla on yhteisiä lapsia. Lain mukaan parit eivät saa erotilanteissa toistensa omaisuutta. Yhteiseksi katsottu omaisuus menee puoliksi, jos muuta ei ole sovittu.

Huoltajuuskysymyksessä avioliitto on tietyissä tilanteissa varmempi ratkaisu miehelle. Lääkäri Elina Hermanson kirjoittaa Terveyskirjasto-sivustolla, että avoliitossa miehellä ei ole juridista suhdetta lapseen, ennen kuin isä tunnustaa lapsen sosiaaliviranomaiselle ja pari määrittelee yhdessä huoltajuuden.

Ero tai kuolema avoliitossa
ennen lapsen syntymää

Ongelmallinen tilanne saattaa syntyä esimerkiksi siitä, että äiti kuolee synnytyksessä. Silloin lapsi jää juridisesti orvoksi. Isän on neuvoteltava lapsen huoltajuudesta erikseen äidin omaisten sekä viranomaisten kanssa.

Erotilanne ennen lapsen syntymää saattaa myös tuottaa harmia isälle. Koska avoliitossa isällä ei ole juridista suhdetta lapseen ennen lapsen syntymän jälkeen tehtävää isyydentunnustusta, voi äiti riitauttaa syntymättömän lapsen huoltajuuden. Silloin isän on kiisteltävä oikeusteitse oikeudestaan tavata lastaan.

Avioliitossa yllä mainittua tilannetta ei voi syntyä, sillä aviopuoliso on automaattisesti kaikkien suhteessa syntyvien lasten juridinen isä – oli sitten biologinen isä kuka tahansa.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa noin 66 prosenttia lapsista asuu avioparien perheissä (2009).

 

Lähteet: Terveyskirjasto, Tilastokeskus

Mitä mieltä olet artikkelista?  

Edellinen artikkeli”Siellä minä odotin, että hakisitte minut kotiin”
Seuraava artikkeliVarpajaiset, isän juhla
JAA