Vuonna 2015 astuu voimaan lakiasetus, jonka mukaan sairaaloissa pitää olla ympärivuorokautinen hätäsektiovalmius. Myös anestesia- ja lastenlääkäripalveluiden pitää olla nopeasti saatavilla. Asetus johtanee pienten yksikköjen lakkauttamiseen ensi vuodesta alkaen. Asiantuntijat arvioivat, minkälaisia vaikeuksia synnyttäjät saattavat kohdata suurissa yksiköissä.

Pienet saavat väistyä ja näyttämölle astuvat suuret synnytysyksiköt! Näin määrittää vuoden alusta voimaan astuva lakiasetus, joka vaatii myös pieniltä sairaaloilta huipputason valmiustasoa.

”Kyseessä on laajempi päivystysasetus, joka synnytysten osalta johtanee siihen, että pienet sairaalat lakkautetaan. On myös mahdollista, että pienet sairaalat haalivat lisää potilaita ja pienempiä sairaaloita aletaan varustella, mutta siihen ei todennäköisesti kaikilla kunnilla ja sairaanhoitopiireillä ole varaa”, THL:n tutkimusprofessori Elina Hemminki kertoo.

Savonlinnan synnytysosasto lakkautetaan vuodenvaihteessa. Lakkautusuhan alla ovat myös kaikki muut alle 1000 synnytystä vuodessa hoitavat sairaalat. Ryhmään kuuluu Kemin, Salon, Kajaanin, Porvoon, Lohjan ja Oulaisen synnytysyksiköt.

Aloitteen tarkoituksena on keskittää synnytykset suurempiin yksikköihin. Taustalla on ajatus tehokkuuden lisäämisestä ja säästöistä.

”Suomessa on voimassa kansainvälisesti verrattaessa hyvin toimiva ja halpa systeemi. Nyt keikutetaan venettä, eikä kukaan tiedä, mitä tapahtuu. Uusi järjestelmä ei tuo parannuksia synnytysten hoitoon. On mahdollista, että uudistus kasvattaa synnytyksiin liittyviä riskejä”, Hemminki sanoo.

Lue myös: Mitä äidit pelkäävät synnytyksessä? 8 pelon aiheuttajaa

Enemmän matkasynnytyksiä

”Mitä enemmän synnytysosastoja lakkautetaan, sitä enemmän matkalla tapahtuvat synnytyksen lisääntyvät. Nämä synnytykset aiheuttavat riskejä”, Porvoon aluesairaalan synnytysosaston ylilääkäri Arimo Vallasto huomauttaa.

Norjassa keskustellaan, ovatko matkasynnytykset lisääntyneet synnytysyksikköjen keskittämisen jälkeen. Vuonna 2013 Norjassa 401 naista ei ehtinyt synnyttämään sairaalaan asti. Asiaan saattavat vaikuttaa monet eri tekijät. Naiset eivät kenties halua joutua odottamaan kiireisessä synnytyssairaalassa. Hemminki pitää kuitenkin todennäköisenä, että välimatkoilla on vaikutusta Suomen tuleviin matkasynnytysten määrään.

”Todennäköisesti matkasynnytysten ja muualla kuin sairaalassa tapahtuvien synnytysten todennäköisyys lisääntyy, kun matkat kasvavat. Tyypillisesti nämä synnytykset ovat ennenaikaisia riskisynnytyksiä”, Hemminki sanoo.

Virallisissa lausunnoissa sairaaloiden varustelu- ja valmiustason kerrotaan lisäävän turvallisuutta. Mittaustavassa saattaa kuitenkin olla virhe.

”Turvallisuutta mitataan siitä hetkestä, kun äiti astuu sairaalaan. Silloin unohdetaan, että synnytys on käynnissä jo paljon aikaisemmin. Mitä ennen sairaalaan pääsyä tapahtuu? Miten mittaamme riskisynnytyksen turvallisuutta sairaalan ulkopuolella?” Hemminki pohtii.

Lue myös: Kroppa synnytyksen jälkeen: mitä kaikkien esikoista odottavien tulisi tietää?

Yksilöllinen hoiva katoaa

Vaikka isoissa sairaaloissa äideille tehdään lääketieteellisesti kaikki tarvittava, kiire ja stressi eivät voi olla vaikuttamatta äideille tarjotun hoivan tasoon silloin, jos hoidettavia synnytyksiä on liikaa. Näin käy helpommin isossa ja tehokkaassa yksiköissä.

”Kun sairaala on iso, kätilöt ovat kiireisiä. Helsingin seudulla on tällä hetkellä kova potilaskuormitus. Kätilöopisto ja Naistenklinikka ovat suorituskykynsä rajoilla. Tämä näkyy työuupumuksena ja kiireisempänä hoitona”, Vallasto huomauttaa.

On tietenkin mahdollista, että yksilöllistä ja kodinomaista hoitoa pystyttäisiin tarjoamaan myös jättiyksikössä. Hemminki pitää sitä kuitenkin epätodennäköisenä, jos tavoitteena on säästää rahaa.

”Turvallisuuden lisääminen ei ole lakialoitteen syy, vaan tarkoituksena on säästää rahaa, kun taloudessa on kireää. Synnytysten hoidon tehostaminen ei johda kodinomaiseen hoivaan. Kun synnytysmääriä lisätään, samalla myös sairaalan läpivirtausta pitää nopeuttaa ja järkevöittää”, Hemminki sanoo.

Lue myös: Epiduraalilla vai ilman?

Hintalappu vanhemmille

Pitkät matkat lisäävät todennäköisesti varaslähtöjä sairaalaan.

”Jos synnyttäjä tai omaiset pelkäävät, ettei synnyttäjä ehdi kaukana olevaan sairaalaan ajoissa, hän saattaa lähteä liian aikaisin synnyttämään. Käynnistetäänkö hänen synnytyksensä, annetaanko hänen odottaa sairaalassa vai lähetetäänkö hänet kotiin odottamaan?” Hemminki kysyy.

Jos synnytys käynnistetään, todennäköisyys muihin toimenpiteisiin kasvaa. Jos taas äiti jää sairalaan odottamaan, se tulee kalliiksi sairaalalle. Kotiin lähettäminen olisi halvinta sairaalalle ja parasta synnytyksen kulun kannalta, mutta entäpä jos vanhemmilla ei ole siihen varaa?

”Toisella paikkakunnalla saatetaan joutua käymään useamman kerran ennen itse synnytystä. Synnytyksen jälkeen isän täytyy palata kotiin ja lähteä uudestaan toiselle paikkakunnalle katsomaan lastaan. Kuka tämän maksaa? Otetaanko rahat vanhempien pussista vai korvaako Kela useat synnytysmatkat”, Hemminki pohtii.

Lue myös: Ruumisauto - ja muita synnytyspaikkoja

Toimenpiteet lisääntyvät

Kiireisissä isoissa sairaaloissa saattaa olla myös vaikeampaa kohdata potilaiden erilaisia kivunlievitystarpeita. Vallasto on huolissaan siitä, että synnytykset medikalisoituvat.

”Synnytys on luonnollinen tapahtuma. Siihen ei välttämättä tarvita lääkäriä ollenkaan. Jos synnytykset hoidetaan mahdollisimman tehokkaasti, puudutusten määrä lisääntyy. Meillä Porvoossa saa tietenkin puudutuksen, jos toivoo, mutta meillä on myös paljon vaihtoehtoisia kivunlievityskeinoja”, Vallasto toteaa.

Ensisynnyttäjällä saattaa olla kova hätä kivun kanssa. Kätilön aika ja läsnäolo on silloin todella tärkeää.

”Meillä hoito on yksilöllisempää kuin isoissa sairaaloissa. Meillä panostetaan siihen, että kätilö on mahdollisimman paljon paikalla. Kätilö pystyy myös eri tavalla panostamaan nuoren perheen opettamiseen ja lapsen hoitoon”, Vallasto huomauttaa.

Myös Hemminki epäilee, että suuret synnytysyksiköt lisäävät synnytysten medikalisoitumista.

”Jos äidillä on sairaalassa yksi ihminen tukena, sillä on yleensä synnytystä edistävä vaikutus. Pelko ja yksinäisyys taas haittaavat synnytyksen kulkua. Isä voi olla hyvä tuki synnytyksessä, mutta kaikki isät eivät pysty tehtävään. Myös isä voi olla hätääntynyt synnytyksessä. Silloin perhe tarvitsisi juuri yhden kiireettömän kätilön tukea”, Hemminki sanoo.

Synnytysyksikköjen keskittämistä vastustava kansalaisaloite keräsi 66818 allekirjoitusta.


Mitä mieltä olet artikkelista?  

JAA
Edellinen artikkeliTaaperon joulutoiveet
Seuraava artikkeliÄidiksi mieluummin ennemmin vai myöhemmin?