Pienten lasten vanhemmat tuskailevat huolissaan toistuvien korvatulehdusten, nuhakuumeiden ja keuhkoputkentulehdusten keskellä. Mikä on normaalia lasten toistuvissa virusinfektioissa ja milloin sairauskierrettä pitäisi tutkia tarkemmin?

Vastasyntyneet selviävät elämänsä ensimmäiset 3-4 kuukautta usein varsin terveinä äidiltä saadun suojan turvin. Tämä jälkeen lapsi joutuu kohtaamaan bakteerit ja virukset omin avuin vaiheessa, jossa lapsen immuunijärjestelmä on vielä kokematon. Jos lapsi siirtyy samanaikaisesti esimerkiksi muskariin tai päiväkotiin, kasvaa tartuntojen riski merkittävästi.

”On arvioitu, että kotihoidossa oleva 1-vuotias lapsi sairastaa keskimäärin 5-6 kuumeista hengitystieinfektiota vuodessa. Päiväkotihoidossa olevalla lapsella on jokin infektio-oire joka kolmas päivä”, Mehiläisen lasten erikoislääkäri Tero Kontiokari kertoo.

Tiettyyn rajaan asti ”infektiokierre” – sikäli, kun puhutaan useista virusperäisistä ylähengitystieinfektioista – onkin normaali nykyiseen elämäntapaan ja lapsuuteen kuuluva ilmiö.

Epänormaalin tunnistaminen voi olla haastavaa


Koska lähtökohtaisesti infektioita on melko runsaasti pienillä lapsilla, ei aina ole helppoa tunnistaa, milloin on kyse jostakin muusta kuin toistuvista virusinfektioista. Nuha, yskä ja kuume näyttävät samalta kaikilla, mutta harvinaisiin tai vaikeisiin immuunijärjestelmän vajavaisuuksiin liittyy usein kuitenkin normaalista poikkeavia oireita.


Epänormaalia infektioalttiutta tulisi Kontiokarin mukaan tutkia ainakin silloin kun lapsen infektioihin liittyy poikkeavaa oireilua: infektiot paranevat huonosti, niihin liittyy tavallisuudesta poikkeavia löydöksiä, kuten ihopaiseita, toistuvia keuhkokuumeita tai aivokalvontulehduksia. Myös häiriintynyt kasvu tai muu kehityksen viive, ovat asioita, jotka herättävät lastenlääkärin huomion.


”Myös lapsen atooppinen, allerginen tai astmaattinen perimä, kuiva yskä ja astmatyyppinen vinkuna antavat aihetta tarkempiin tutkimuksiin”, Kontiokari sanoo.


Taustalla voi olla rakenteellisia ongelmia, allergiaa, astmaa…


Toistuvan infektiokierteen taustalla voivat olla rakenteelliset syyt.


”Lapsella voi olla jossain määrin poikkeava anatomia tai suurentuneet, kroonisesti infektoituneet risakudokset, jotka vaikeuttavat esim. välikorvan tai nenän sivuonteloiden kunnollista ilmastoitumista”, Kontiokari kertoo.


Merkittävän ryhmän muodostavat myös allergikot ja astmaatikot.


”Allergikoilla voi olla jatkuvaa limaisuutta ja toistuvia hengitystieinfektioita. Samoin hoitamaton astma voi oireilla toistuvina ja pitkittyneinä hengitystieinfektioina”, Kontiokari kuvailee.


Oikea diagnoosi helpottaa koko perhettä


Toistuvasti sairastavien lasten kohdalla huolellinen taustasyiden selvittely on tärkeää. Osalla oikea diagnoosi ja mahdollinen tarkoin mietitty hoitosuunnitelma helpottavat ongelmaa – ja samalla koko perheen elämää.


”Sairauspäivien väheneminen antaa lapselle mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä normaalisti muiden lasten mukana. Perheessä arki helpottaa, kun vanhempien poissaolot töistä vähenevät ja sairastumisten aiheuttamat taloudelliset menetykset pienenevät”, Kontiokari sanoo.


Yhteistyössä: Mehiläinen


Mitä mieltä olet artikkelista?  

JAA
Edellinen artikkeliKuinka nopeasti raskaaksi? Katso tilasto foorumilla kerrotuista tärppiajoista!
Seuraava artikkeliEndometrioosi ja toive raskaudesta