Jo ennen odotusaikaa on tärkeää huomioida joukko ravintoaineita, joihin liittyy puutteellisen saannin riski.

Viimeksi päivitetty 29.4.2019

Monipuolinen ruokavalio on tärkeä terveyden peruspilari missä elämänvaiheessa tahansa, mutta raskausaika on monella tavalla ravitsemustilan tulikoe: osalla ravintoaineista on tutkitusti vaikutusta myös sikiön hyvinvointiin.

Vaikka syömme monipuolisemmin kuin koskaan ennen, suomalaisilla on silti havaittu puutteita joidenkin ravintoaineiden saannissa. Kun ruokavalio on monipuolinen ja terveellinen ja kriittisten ravintoaineiden riittävä saanti on varmistettu, asiaa voi lakata murehtimasta ja keskittyä tärkeimpään – odottamiseen ja elämän ihmeeseen.

D on muutakin kuin luuvitamiini

Riittävä raskausajan D-vitamiininsaanti on tärkeää varmistaa, koska puutteellisella saannilla on havaittu olevan yhteyksiä ainakin sikiön luuston kehityksen häiriintymiseen ja hitaampaan kasvuun. On epäilty myös, että lasten astmoilla ja allergioilla olisi yhteys D-vitamiinin vähäiseen saantiin.

Vaikka D-vitamiinin saanti on väestössä parantunut kotimaisten maitotuotteiden vitaminoinnin ja ravintolisien käytön ansiosta, D-vitamiini on edelleen yksi kriittisistä ravintoaineista, joiden saantia on muistettava erikseen miettiä. Varsinkin, jos et käytä päivittäin D-vitaminoituja leipärasvoja tai maitotuotteita, syöt pääosin kasvisravintoa tai syöt harvoin kalaa, D-vitamiinista tulee nopeasti pula etenkin talvikuukausien aikana.

B12 – sikiön bodyguard

B12-vitamiini on sankari, joka turvaa sikiön normaalia kasvua ja kehitystä. Ilman B12-vitamiinia sikiön aivot ja hermosto eivät kehity normaalisti, ja liian vähäinen B12-vitamiinin saanti voi pahimmillaan aiheuttaa lapselle pysyvän neurologisen vaurion.

Jos äidin B12-vitamiinivarastot ovat hyvin vähäiset, vauvalle voi kehittyä B12-puute myös imetysaikana. B12-vitamiini on sikiön kehityksen kannalta niin elintärkeä ravintoaine, että varsinkin äitiyttä suunnittelevan vegaanin on tärkeää varmistaa B12-vitamiinivarastojensa tila verikokeella, vaikka B12-lisää nautittaisiinkin säännöllisesti.

B12-vitamiinia saa verrattain helposti eläinperäisestä ruuasta, kuten lihasta ja maitotuotteista. B12-vitamiinin saanti voi jäädä puutteelliseksi paitsi tiukan kasvisruokavalion vuoksi, myös siksi, että vitamiinin imeytyminen häiriintyy esimerkiksi suolistosairauden tai jonkin muun syyn vuoksi. Ehkä tämän vuoksi B12-puutoksia on ulkomaisissa tutkimuksissa löydetty myös sekaruokaa syövien äitien vauvoilta.

Folaatti – yksi yleisimpiä puutteita

Sikiölle äidin plasman riittävä folaattipitoisuus on välttämätöntä jo alkiovaiheessa. Folaatin puutos voi aiheuttaa vaikeita raskauskomplikaatioita ja sikiön hermostoputken sulkeutumishäiriön. Komplikaatioiden välttämiseksi suositellaan, että foolihappolisää alettaisiin käyttää jo kaksi kuukautta ennen ehkäisyn lopettamista. Ravintolisän käyttöä jatketaan koko ensimmäisen raskauskolmanneksen ajan.

FINRAVINTO 2017-tutkimuksen mukaan vain joka viides aikuinen saa ravinnostaan riittävästi folaattia. Foolihapon puutoksen riskiä lisäävät ainakin yksipuolinen ruokavalio, laktoosi-intoleranssi ja keliakia. Äidin folaattistatus on helppo varmistaa laboratoriokokeella ennen raskautta.

Rauta – jotta jaksaisit odottaa

Sanotaan, että vauva ottaa sen minkä tarvitsee. Näin on useimmiten myös raudan laita. Äidin lievä anemia ei heikennä sikiön oloja, mutta raskaana olemisessa on yleensä tekemistä ilman anemiaakin. Anemia tuplaa väsymyksen, vie voimat, nostaa sykettä ja aiheuttaa ikäviä oireita kuten päänsärkyjä. Jos hemoglobiini laskee reilusti alle sadan, tilannetta saatetaan joutua korjaamaan jopa punasolutiputuksella.

Aikuisilla naisilla raudanpuutos on yleisimpiä ravintoainepuutoksia. Raudan saanti jää suosituksia vähäisemmäksi jo ennen raskausaikaa, ja raskauden aikana tilanne kärjistyy verimäärän lisääntyessä. Jos raudan saanti on nippa nappa riittävää jo ennenkin raskautta, raskaus yleensä keikauttaa veneen, ja kehittyy anemia. Anemian saapumista voi taustalla jouduttaa myös foolihapon vähäinen saanti tai suolistosairaudet. Ennen raskautta voi halutessaan varmistaa verikokeella, että rautavarastot ovat riittävät ja keho valmistautunut odotukseen.

Ravitse itsesi kuntoon ennen raskautta

Meillä kaikilla on oma käsityksemme siitä, mitä on terveellinen ravitsemus. Vauvan kannalta tietyt perusperiaatteet ovat kuitenkin hyvin yksiselitteisiä: tietyt ravintoaineet ovat välttämättömiä elämän eväitä kasvavalle sikiölle, ja niiden riittävä saanti on varmistettava.

Jos oman ruokavalion tasapainoisuus arveluttaa, sairastat jotakin perussairautta tai noudatat jotakin erikoisruokavaliota, hyvän ravitsemustilan ja riittävien ravintoainevarastojen varmistaminen ennen raskautta antaa mielenrauhaa ja auttaa valmistamaan kehoa tulevaan raskauteen. Kun olettamusten tilalla on oikeaa, tutkittua tietoa, havaitut puutteet ehditään korjata hyvissä ajoin. Ja jos ravintovarastoissa on kaikki hyvin, voi rauhassa keskittyä ylläpitämään ravintoaineiden saantia monipuolisella ruokavaliolla.

Tiedätkö saatko riittävästi ravinteita? Miten elimistösi voi?

Oman elimistön tilan tarkistaminen on nykyisin erittäin helppoa. Tärkeimmät verikokeet saa tilattua ilman lääkärin lähetettä. Laboratoriotulokset valmistuvat jo seuravaana päivänä. Mukana tärkeimmät mittarit kuten D-vitamiini, B12-vitamiini, folaatti ja ferritiini. Tilaa raskautta suunnittelevan tärkeimmät laboratoriokokeet ilman lääkärin lähetettä tästä:
https://www.puhti.fi/tuote/raskautta-suunnittelevan-terveystarkastus/

Tarjous vau.fi:n lukijoille: 10% alennus!

Lisää osoitteessa https://www.puhti.fi/ ostoskorissa koodi vau-puhti niin saat alennuksen valitsemistasi tuotteista. Esimerkiksi raskautta suunnittelevan paketista tai ferritiini-, D-vitamiini- ja folaattitesteistä. Ei koske alennustuotteita.

LÄHTEET:
Ravintoainevalmisteiden käyttö raskausaikana. THL.
https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/ravitsemus/suomalaisten-ravitsemus-ja-ruokailu/raskausaika/ravintoainevalmisteiden-kaytto-raskausaikana

Puhti-tietopaketit: https://www.puhti.fi/tietopaketit

Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2016.

Mitä mieltä olet artikkelista?  

Edellinen artikkeliLastenvaatteet: Onko tyylikkyydellä väliä?
Seuraava artikkeliYksin äidiksi: Mira, 32, on pian kolmen lapsen itsellinen äiti
JAA