Päivähoitojen, koulujen ja harrastusten alettua perheet ovat laskeutuneet hiljalleen takaisin arkeen. Kesäloman jälkeen on mukava nähdä taas kavereita, oppia uutta ja jatkaa keväällä tauolle jääneitä harrastuksia. Joskus vauhtiin päässyt arki saattaa kuitenkin tehdä äkkijarrutuksen esimerkiksi lasten päivähoidosta tuomien tartuntatautien tai loisten takia.

Viimeksi päivitetty 16.8.2019

Lasten yleisimmät syksyn tartuntataudit ja loiset ovat norovirus, päätäit, enterorokko, kihomadot ja vesirokko. Olemme koonneet yhdessä Mehiläisen lastenlääkärin kanssa näiden tautien ja loistartuntojen oireiston sekä vinkit siihen, kuinka tartuntoja voi ehkäistä ennalta. Niiden hoito ei yleensä edellytä lääkärissäkäyntiä.

Epäselvissä tilanteissa tai oireiden pitkittyessä tulee kuitenkin hakeutua lääkärin puheille. Muistathan myös, että OmaMehiläinen-sovelluksen ja -verkkopalvelun Digiklinikalta saat apua joka päivä, ympäri vuorokauden!

Päätäit

Päätäi on 2–3 mm kokoinen siivetön loinen, joka asustaa hiuksissa, pääasiassa korvien takana ja niskassa. Päätäi käyttää ravinnokseen päänahasta imemäänsä verta.

Tartunta: Päätäit tarttuvat suorassa kosketuksessa ihmisestä toiseen sekä kampojen, harjojen ja päähineiden välityksellä.

Oireet: Tartunta todetaan useimmiten päätäin puremien aiheuttaman päänahan kutinan pohjalta. Hiuksia kammatessa vaalean paperin yllä apteekista ostettavalla tiheäpiikkisellä täikammalla täit putoavat paperille, jolloin ne voi nähdä helposti. Myös täin vaaleanrusehtavien, mannaryynimäisten noin yhden millimetrin kokoisten munien näkeminen hiusten tyvessä lähellä päänahkaa on osoitus tartunnasta.

Hoito: Apteekista on saatavilla täiden hoitoon suunniteltuja tehokkaita hiustenpesuaineita, joita käytetään pakkausten ohjeiden mukaisesti. Munat poistetaan täikammalla. Päivittäistä kampaamista jatketaan hoidon jälkeen vielä kahden viikon ajan.

Ennaltaehkäisy: Päähineet, kuten pipot ja kaulaliinat kannattaa pitää esimerkiksi oman takin taskussa. Mikäli täitartunta todetaan, kannattaa päiväkotia tai koulua sekä ystävien vanhempia informoida asiasta, jotta mahdollinen tartuntakierre saadaan nopeasti katkaistua.

Kihomadot

Kihomato on 3–13 mm pituinen vaalea, sukkulamainen ihmisen suolistossa asustava loinen. Kihomatoja todetaan yleensä 4–15-vuotiailla, mutta tartunnan voi saada aikuinenkin.

Tartunta: Tartunta tapahtuu kihomadon munia niellessä. Munat ovat niin pieniä, ettei niitä voi silmin havaita. Kihomatonaaraat vaeltavat öisin peräaukon tuntumaan munimaan ja munat voivat levitä ihmisestä toiseen käsien välityksellä tai esimerkiksi vuodevaatteiden, lelujen tai ovenkahvojen kautta.

Oireet: Vähäinen kihomatoinfektio on oireeton. Kun matoja on runsaasti, oireena on peräaukon kutina erityisesti öisin.

Hoito: Apteekista on saatavilla reseptivapaa lääkitys kihomatojen häätöön. Häätöhoito kannattaa antaa koko perheelle samanaikaisesti, jotta mahdolliset oireettomat kantajatkin tulee hoidettua. Hoito uusitaan kaikille kahden viikon kuluttua tartuttamiskierteen katkaisemiseksi.

Ennaltaehkäisy: Tartunnan ehkäisemiseksi pyritään välttämään munien pääsy suun kautta suolistoon. Kädet kannattaa pestä WC-käyntien jälkeen sekä ennen ruokailua. Sormien kynnet kannattaa leikata lyhyeksi, jottei niiden alle pääse jäämään munia. Kihomatotartunnasta tulisi informoida myös päiväkotia tai koulua.

Norovirus

Tartunta: Norovirus tarttuu erittäin herkästi ihmisestä toiseen. Viruksia erittyy runsaasti sairastuneen ulosteisiin, ja tartunta voi tapahtua suoraan henkilöltä toiseen, likaantuneen veden tai elintarvikkeiden kautta tai viruksilla likaantuneilta kosketuspinnoilta. Itämisaika on 12–48 tuntia.

Oireet: Norovirusinfektion aiheuttamat oireet alkavat usein äkillisesti pahoinvoinnilla, kouristavilla vatsakivuilla ja oksentelulla. Miltei kaikilla sairastuneista on myös ripulia, ja osalla kuumetta. Oireet kestävät yleensä 12–72 tuntia.

Hoito: Noroviruksen hoitoon ei ole olemassa erityistä lääkehoitoa tai infektiota estävää rokotetta. Tärkeintä sen hoidossa on nesteytyksestä huolehtiminen. Tilannetta voi hyvin hoitaa ja seurata kotona. Lääkäriin tulisi hakeutua, mikäli nesteytys ei kotona onnistu, virtsan eritys vähenee tai lakkaa, jos lapsen yleistila huononee tai ilmenee epätyypillisiä oireita sekä jos voimakas oireilu tai kuumeilu jatkuvat usean päivän ajan.

Ennaltaehkäisy: Tartunnan välttämiseksi kannattaa panostaa käsien pesuun. Kädet tulisi pestä huolellisesti saippualla erityisesti WC-käyntien ja vaipanvaihtojen jälkeen sekä ennen syömistä tai ruoanvalmistusta.

Enterorokko

Tartunta: Enterorokko on enteroviruksen aiheuttama rokkotauti. Tautia kutsutaan myös käsi-suu-jalkataudiksi ja sitä esiintyy pääasiassa alle 10-vuotiailla lapsilla erityisesti loppukesän ja syksyn aikana. Enterorokko tarttuu helposti ulosteiden tai hengitystie-eritteiden välityksellä ja sen itämisaika on 3–7 vuorokautta.

Oireet: Enterorokon oireita ovat kuume, päänsärky, kurkku- tai nielukipu, vatsaoireet ja voimattomuus. Muutaman vuorokauden kuluessa erityisesti suun limakalvoille, kämmeniin ja jalkapohjiin, mutta joskus myös muualle iholle ilmaantuu punoittavia alueita, joihin voi kehittyä rakkuloita ja haavaumia.

Hoito: Enterorokon hoitoon ei ole olemassa erityistä lääkehoitoa tai infektiota estävää rokotetta. Sitä hoidetaan siis oireenmukaisesti. Tulehduskipulääkkeet voivat auttaa päänsärkyyn, jalkapohjien rakkuloiden aiheuttamaan kipuun tai kuumeeseen. Mikäli suun rakkulat ovat kipeitä, voi nestemäisten ruokien nauttiminen helpottaa syömistä.

Ennaltaehkäisy: Paras keino tartunnan estämiseen on hyvä käsihygienia. Kädet kannattaa pestä huolellisesti saippualla erityisesti WC-käyntien tai vaipanvaihdon jälkeen sekä ennen ruokailua.

Vesirokko

Tartunta: Vesirokko on yleinen varicella zoster -viruksen aiheuttama rokkotauti. Se tarttuu herkästi pisaratartuntana sekä hengitysteitse että rakkuloista. Jo oleskelu samassa huoneessa sairastuneen kanssa altistaa tartunnalle. Vesirokko tarttuu helpoiten 1–2 vuorokautta ennen rakkuloiden puhkeamista. Vesirokko tarttuu, kunnes kaikki rakkulat ovat rupeutuneet eikä uusia rakkuloita enää ilmene

Oireet: Vesirokon oireita ovat koko keholle leviävä rakkulainen, voimakkaasti kutiava ihottuma, jota edeltävät mahdollisesti kuume, päänsärky ja huonovointisuus. Uusia rakkuloita ilmaantuu yleensä noin 3–5 vuorokauden ajan, ja yksittäinen rakkula rupeutuu noin 3–4 vuorokaudessa.

Hoito: Perusterveen lapsen vesirokon hoito on yleensä oireenmukaista. Apteekista on saatavilla kutinan lievittämiseen iholle siveltäviä valmisteita. Myös antihistamiineja voi käyttää kutinan lievitykseen. Kuumetta hoidetaan tulehduskipulääkkein. Perusterveellä lapsella tauti paranee usein reilussa viikossa

Ennaltaehkäisy: Vesirokkoa vastaan on olemassa rokote, joka on tullut Suomen kansalliseen rokotusohjelmaan vuonna 2017. Rokote tulee maksuttomaksi kaikille vesirokkoa sairastamattomille 1,5–11-vuotiaille lapsille.

Lue lisää lasten tavallisimmista tartuntataudeista täältä.

Mitä mieltä olet artikkelista?  

Edellinen artikkeliTiesitkö tämän äidinmaidosta? Viisi kiinnostavaa faktaa!
Seuraava artikkeliKorvatulehdus on pikkulasten yleinen vaiva
JAA