Lapsen nirsoiluvaihe osuu yleensä leikki-ikään ja sen taustalla voi olla monia tekijöitä. Keskeistä on näyttää esimerkkiä ja kannustaa lasta uusien makujen pariin. Tarvittaessa apua voi hakea myös ravitsemusterapeutilta.

Viimeksi päivitetty 14.12.2020

Ruokapöydässä nirsoileminen liittyy lapsilla usein uhmaikään, mutta se voi jatkua vielä kuusivuotiaallakin – harvoin kuitenkaan sitä pidempään.

Nirsoilun taustalla voi olla monta tekijää, sillä syömiseen liittyy paljon tuntemuksia, kokemuksia sekä persoonakysymyksiä. Monet lastenruoat ovat aika mauttomia, ja ruokavalion laajetessa mukaan tulee paljon uusia makuja, jotka voivat olla lapsesta pelottavia. Makuaisti myös muuttuu lapsuuden aikana ja jotkut ihmiset aistivat tiettyjä makuja eri tavalla kuin muut.

Ruoan koostumus vaikuttaa, samoin lapsen temperamentti

Jos lapsi on herkkä aistimaan, maun lisäksi ruoan lämpötila, rakenne tai olemus voivat tehdä ruoasta epäilyttävää. Esimerkiksi yksittäisten vihannespalojen naposteleminen on usein helpompaa kuin salaatin, jossa ainesosat ovat sekaisin.

Yksi syy nirsoilun taustalla on lapsen oman tahdon kehittyminen. Kun lapsi ymmärtää, ettei kukaan enää syötä, vaan hän voi itse hallita sitä, mitä laittaa suuhunsa, lapsi kokee, että hänellä on valtaa. Tämä on normaali ja tärkeä vaihe kehityksessä.

Lapsen temperamenttikin vaikuttaa paljon siihen, onko lapsi innokas kokeilemaan uutta vai pitääkö hän rutiineista ja toistuvuudesta. Jotkut lapset taas eivät ole yleisesti kovin kiinnostuneita syömisestä, vaan muusta tekemisestä.

Vanhemmat näyttävät esimerkkiä

Usein ympäristö ja vanhempien antama malli heijastuu lapsen syömiseen. Sillä on siis merkitystä, syökö aikuinen vierellä monipuolisesti ja kokeillaanko kotona uusia ruokia. Vaikka lapsi ei suostuisi viikkoihin tai kuukausiin koskemaan vihanneksiin, mutta niitä pidetään tarjolla, hän oppii, etteivät ne poistu pöydästä. Suuri merkitys on sillä, että kun lapsi kokeilee uusia makuja, häntä kannustetaan, vaikka uuteen ruokaa tottuminen vaatisi monta kokeilukertaa.

Yksi kompastuskivi monissa perheissä ovat ruoka-aineallergiat. Ne voivat lapsen kasvaessa hävitä, mutta allergioista saattaa jäädä pelkoja ja varovaisutta sekä lapsille että vanhemmille, mikä vaikuttaa ilmapiiriin syömisen ympärillä. Lapsen voi olla vaikeaa luottaa siihen, että tuttu ruoka-aine on turvallinen ja aikuinen joutuu ehkä painimaan sen kanssa, että ruokavaliota pitäisi uskaltaa laajentaa. Tässäkin tilanteessa lapsen rohkaisemisella on suuri merkitys.

Jos nirsoilu jatkuu pitkään, apua kannattaa hakea

Nirsoilu voi aiheuttaa ruokapöydässä jännitteitä ja vinouttaa perheen dynamiikkaa. Arjen kiireessä uusien makujen testaaminen lapsen kanssa kysyy aikaa ja voimia, joita ei aina ole. Ei ole ihme, että vanhempi tuntee voimattomuutta ja syyllisyyttä, jos syöminen menee kamppailuksi.

Ongelmaan on saatavissa apua. Parin kuukauden tai puolen vuodenkaan nirsoiluvaihe ei vielä ole tavaton, mutta jos ruokavalio koko ajan kaventuu ja ronkeli vaihe syömisessä on kestänyt jo vuoden, on hyvä käydä ravitsemusterapeutilla tarkastamassa tilanne.

Nirsoilu aiheuttaa harvoin puutoksia

Nirsoilu ei onneksi tavallisesti vaikuta kasvamiseen, sillä lapsen suolisto on aikuista tehokkaampi ja pienestäkin määrästä ruokaa imeytyy yleensä riittävästi ravintoaineita. Liian vähäinen energiansaanti voi näkyä siinä, että lapsi väsähtää, eikä hänellä silloin ole välttämättä riittävästi energiaa keskittyä syömiseen.

Usein nirsoilevan lapsen ongelmana on kasvisten, hedelmien ja marjojen syöminen ja vain muutamien proteiinin lähteiden sopiminen. Näistä ruokavaliota pystytään hiljalleen laajentamaan yksilöllisesti ravitsemusterapeutin ohjeilla.

Yksi hyvä keino on ottaa lapsi mukaan ruoanlaittoon, jotta hän voi havainnoida ja tutustua eri ruoka-aineisiin omaan tahtiinsa. Myös leikinomaisuudesta vaikka tarravihon muodossa voi olla apua. Joskus jo yksittäisen uuden ruoan omaksuminen tuo käänteen nirsoiluun ja lapsi alkaa huolia myös muita uusia ruokia. Nirsoilukausikin loppuu aikanaan.

Asiantuntijana artikkelissa on toiminut Mehiläisen ravitsemusterapeutti Marianna Hölttä, joka pitää vastaanottoa Mehiläinen Töölössä ja Mehiläinen Airportissa.
Lue lisää:
Mitä mieltä olet artikkelista?