Keskenmeno on usein ensimmäinen suuri menetys nuoren aikuisen elämässä. Monesti keskenmenon kokeneet jäävät kuitenkin varsin yksin surunsa kanssa. Heidän tuekseen avattiin vuonna 2015 Suomen ensimmäinen keskenmenoneuvola.

”Ajatus keskenmenoneuvolan perustamisesta syntyi, kun potilaat ilmaisivat tarvitsevansa enemmän tietoa ja tukea keskenmenon jälkeen. Sitä mukaa kun keskenmenoja on alettu hoitaa valtaosin lääkkeellisesti, lääkärin ja potilaan tärkeä ja toipumista edistävä hoitokontakti on typistynyt lähes olemattomiin”, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Merja Tuomi-Nikula Felicitas Mehiläisen keskenmenoneuvolasta kertoo.

Keskenmenoneuvolassa panostetaan kokonaisvaltaiseen hoitoon, jossa otetaan huomioon kehon lisäksi myös psyykkinen puoli.

”Usein keskenmenon kokeneet jäävät epätietoisuuden tilaan. Aina ei esimerkiksi ole tietoa siitä onko lääkkeellinen hoito toiminut, vai onko tarvetta jatkotoimenpiteille. Keskenmenoneuvolassa varmistetaan, että kohtu on kunnolla tyhjentynyt ja toipunut. Lisäksi tarjotaan yksilöllistä terveysneuvontaa ja keskusteluapua. Tarvittaessa voidaan tehdä myös jatkotutkimuksia ja esimerkiksi seurata uutta raskautta tehostetusti”, Tuomi-Nikula kertoo.

Tietoa keskenmenoista

Keskenmenoksi kutsutaan raskautta, joka päättyy ennen 22. raskausviikon loppua.

Yleisyys:
- Kaikista todetuista raskauksista noin 15 % päättyy keskenmenoon.
- Suurin osa keskenmenoista tapahtuu ennen 13. raskausviikkoa.

Oireet:
- Ruskea tai kirkas verenvuoto sekä alavatsa- ja selkäkivut.
- Erittäin varhaisen alkuraskauden keskenmeno voi muistuttaa pari päivää myöhästyneitä runsaita kuukautisia.
- Alkuraskauden keskenmenossa oireita ovat yleensä vuoto ja raskausoireiden hiipuminen.

Yleisimpiä syitä ja riskitekijöitä:
- Yleisin syy alkuraskaudesta on sikiön kromosomipoikkeavuus, jonka riski kasvaa äidin iän myötä
- Tuulimunaraskaus
- Yli- tai alipaino
- Epäterveelliset elintavat, esim. tupakointi
- Huonossa hoitotasapainossa olevat perussairaudet, esim. diabetes ja kilpirauhassairaudet
- Tulehdukset
- Hormonaaliset tekijät

Hoito
- Alkuraskauden keskenmeno hoidetaan lääkkeellisesti kotona.
- 12. viikon jälkeen keskenmeno hoidetaan sairaalassa lääkkeellisesti ja usein lisäksi kaavinnalla.
- Huolellinen jälkikontrolli ja tapahtuman läpikäynti asiantuntijan kanssa auttavat toipumaan tapahtuneesta sekä fyysisesti että psyykkisesti.


Perusteellinen syiden kartoitus


Pian keskenmenon jälkeen saatu asiallinen ja riittävä tieto keskenmenon mahdollisista syistä sekä omasta toipumisesta on tärkeää. Tieto auttaa käsittelemään tapahtunutta ja ehkäisee ahdistuksen pitkittymistä.

Ensimmäisellä keskenmenoneuvolakäynnillä tehdään gynekologinen tutkimus ja molempien vanhempien yleisterveydentilan kartoitus. Käynnillä selvitetään, löytyykö keskenmenon taustalta esimerkiksi joitain elintapoihin liittyviä korjattavia tekijöitä. Lisäksi käydään läpi mahdolliset perinnölliset sairaudet.

”Jotkin sairaudet, esimerkiksi kilpirauhasen liika- tai vajaatoiminta ja diabetes lisäävät keskenmenon riskiä. Siksi perussairauksien selvittäminen ja hyvä hoito on tärkeää myös keskenmenojen ehkäisyssä”, Tuomi-Nikula muistuttaa.

Suuressa osassa keskenmenoja syytä ei voida jäljittää mihinkään tiettyyn sairauteen tai epäterveelliseen elintapaan. Omasta lapsesta unelmoivalle tämäkin on usein helpottava tieto, joka antaa toivoa ja uskallusta yrittää uudelleen.

Hyvä jälkihoito ehkäisee komplikaatioita

Keskenmenoon liittyy aina myös komplikaatioriski. Nykyään noin viidennes keskenmenon kokeneista joutuu hakeutumaan uudelleen sairaalaan.

”Jos kohtu esimerkiksi tyhjenee epätäydellisesti, pitää tehdä mekaaninen kaavinta tai kohtutähystys, jossa kohtuun jäänyt ylimääräinen kudos poistetaan. Pitkäksi aikaa kohtuun jääneet kudospalaset voivat aiheuttaa kohtua vaurioittavia tulehduksia. Komplikaatioiden seurauksena syntynyt arpikudos tai tuhoutunut kohdun limakalvo vaikeuttaa merkittävästi kohdun toimintaa ja tulevia raskauksia”, Tuomi-Nikula kertoo.

”Kohdun arpikudosta voidaan määrätyiltä osin hoitaa ja siten parantaa seuraavan raskauden onnistumistodennäköisyyttä. Valitettavasti hoitotulos voi kuitenkin jäädä vaatimattomaksi. Komplikaatiot tai pitkittynyt kohdun tyhjeneminen toistuvine toimenpiteineen ovat myös hyvin traumatisoivia, minkä vuoksi terapeutin tarjoama tuki on erityisen tärkeä osa hoitoprosessia.”

Jälkiseurannan avulla voidaan havaita mahdolliset ongelmat jo varhaisessa vaiheessa ja ennaltaehkäistä vakavien komplikaatioiden syntyä. Tämä suojaa myös hedelmällisyyttä.

Yhteyttä matalalla kynnyksellä

Keskenmenoneuvolaan voi ottaa yhteyttä aina, jos kokee tarvitsevansa tukea tai selvitystä keskenmenoon liittyen. Taustalla voi olla hiljattain tapahtunut keskenmeno, oma epäily mahdollisesta keskenmenosta tai jo vanhempi tapaus, joka on jäänyt vaivaamaan mieltä. Akuuteissa vuototilanteissa kannattaa kuitenkin hakeutua suoraan päivystyssairaalaan.

”Meillä on hyvä julkinen terveydenhuolto, mutta sen resurssit ovat rajalliset. Keskenmenon syitä selvittäviin tutkimuksiin pääsee yleensä vasta, kun takana on kolme keskenmenoa. Joskus se on kuitenkin mielestäni liikaa. Mieleeni tulee eräs asiakas, jolla oli takana pitkittynyt keskenmenon hoito. Hän päätyi kahden lääkkeellisen tyhjennyksen jälkeen vielä kaavintaan ja kohtuontelon tyhjennykseen tähystystoimenpiteellä”, Tuomi-Nikula muistelee.

Epäilykset jostakin vakavammasta heräsivät, koska istukka vaikutti olevan epätavallisen tiukasti kiinnittynyt kohdun seinämään. Keskenmenoneuvolassa laadittiin lähete hyytymistekijätutkimukseen, jossa selvisi että äidillä oli veritulpalle altistava geenimuutos.

”Asiakas sai seuraavassa raskaudessa lääkityksen, jonka ansiosta hän on nyt pienen lapsen äiti. Tapaus jäi mieleeni konkreettisena onnistumiskokemuksena. Pelastimme perheen varmalta uudelta keskenmenolta. Keskenmenoneuvola tarjoaa terveyspalveluihin oman pienen, mutta tärkeän lisänsä. Haluamme täydentää julkisen puolen palveluita ja olla tukena keskenmenon kokeneille”, Tuomi-Nikula sanoo.


”En olisi ikinä uskonut, että se sattuu omalle kohdalle”

Oli kevät 2016. Nooran kuukautiset olivat hiljattain jääneet pois ja raskaustesti näytti positiivista. Toinen lapsi oli ollut toiveissa jo jonkin aikaa, joten tieto uuden elämän alkamisesta oli enemmän kuin tervetullut.

”Olimme mieheni kanssa innoissamme toisen lapsen syntymisestä perheeseen ja halusin heti kertoa uutisen eteenpäin. Kerroinkin raskaudesta monelle ihmiselle jo hyvin varhaisessa vaiheessa”, Noora muistelee.

Ensimmäisten joukossa asiasta kuuli ulkomailla asuva sisko, jonka kanssa Noora suunnitteli käyvänsä yhdessä ultrassa, kunhan sisko tulisi kesällä Suomeen. Näin siskokin pääsisi mukaan odotukseen. Raskauden jakaminen siskon kanssa olisi erityistä.

Paha aavistus

Seitsemännellä raskausviikolla Noora kuitenkin huolestui.

”Olin parhaillaan matkalla töihin, kun tunsin ikävän nipistyksen alavatsassa. Laitoin heti viestin siskolle ja kerroin olevani huolissani vauvasta. Soitin myös neuvolaan ja lääkäriystävilleni. Kaikki rauhoittelivat, että tuntemukset ovat normaaleja alkuraskaudessa.”

Sitten alkoi rusehtava vuoto, joka muuttui pian runsaaksi. Noora ei voinut enää odotella kotona.

”Oman mielenrauhani vuoksi varasin ajan yksityiselle lääkäriasemalle. Siellä tehtiin alkuraskauden ultraäänitutkimus, jossa ilmeni ettei alkio ollut lähtenyt kehittymään normaalisti. Sovimme että odotamme viikonlopun yli ja katsomme mitä tapahtuu”, Noora kertoo.

Teinkö jotain väärin?

Viikonloppuna vuoto runsastui entisestään ja Noora tiesi, että jotain oli pahasti vialla. Vapaapäivänä oli aikaa miettiä asioita. Mielessä risteili monenlaisia ajatuksia.

”Mietin, olinko itse aiheuttanut keskenmenon. Ehkä olin syönyt jotain väärää? Ensimmäisessä raskaudessa noudatin hyvin tarkasti raskausajan suosituksia, mutta toisen raskauden kohdalla päätin ottaa rennommin ja syödä mitä huvittaa. Kaikki oli mennyt niin hyvin ensimmäisellä kerrallakin. Kehuin rentoa suhtautumistani ystävillekin”, Noora kertoo.

Kevät oli ollut myös hyvin kiireinen ja stressaava. Noora pohti, oliko liian vähäinen lepo ollut osasyynä ongelmiin raskaudessa. Tai ehkä 34 vuoden ikä oli vaikuttanut asiaan.

Suuri pettymys

Kun lääkäri vahvisti tiedon raskauden keskeytymisestä, asia konkretisoitui lopullisesti.

”Se oli suuri pettymys. Olin varautunut tietoon, mutta tilanne pisti silti hiljaiseksi. Olimme ehtineet jo suunnitella elämää uuden vauvan kanssa, mutta nyt vauvaa ei ollutkaan tulossa. Myös suunnitelma yhteisestä odotuksesta siskon kanssa piti unohtaa.”

Nooralle oli kuitenkin helpotus, että keskenmeno sujui omalla painollaan, eikä seurannan lisäksi tarvittu mitään hoitotoimenpiteitä. Mieheltä, ystäviltä ja siskolta saatu tuki oli toipumisessa erityisen tärkeää.

”Siinä tilanteessa ei taida olla oikeita tai vääriä sanoja. Kuulin monelta kommentin, että onneksi tämä tapahtui näin varhain. Lausuin sanat myös itse. Voin vain kuvitella miltä kaikki olisi tuntunut, jos minulla olisi ollut suuri raskausmaha ja olisimme ehtineet kaivaa esiin vauvanvaatteita”, Noora pohtii.

Epävarmuus jäi

Noora ja hänen miehensä yrittävät edelleen toista lasta. Kokemus jätti kuitenkin jälkeensä epävarmuuden: Ehkä sama voi tapahtua seuraavallakin kerralla.

”Seuraavasta raskaudesta en kerro ennen kuin ollaan ns. turvallisilla vesillä. Odotan ainakin äitiysneuvolan alkuraskauden ultraan asti.”

Tulevaisuudessa Noora aikoo myös ottaa kaiken varman päälle ja noudattaa varmuuden vuoksi pilkuntarkasti jokaista raskausajan suositusta.

”Tuskin epävarmuus silti haihtuu mihinkään ennen kuin lapsi on syntynyt. Kokemuksen myötä kuitenkin yksi ajatus vahvistui: raskaus on jotain, minkä kulkua ei voi suunnitella ennalta”, Noora pohtii.


Yhteistyössä: Mehiläinen


Mitä mieltä olet artikkelista?