Vaarat merkit

Raskausaika on onnea ja iloa, mutta myös huolta ja murhetta: Sujuuko raskaus niin kuin pitääkin vai onko jokin menossa pieleen?
Raskausajan ongelmat

Mistä ikinä oletkin raskausaikana huolissasi, älä arastele ottaa yhteyttä neuvolaan tai lääkäriin. Juttelu asiantuntijan kanssa karkottaa turhat huolet, ja toisaalta todellisiin ongelmiin päästään puuttumaan mahdollisimman varhain.

Huolestuminen raskauden sujumisesta ja sikiön hyvinvoinnista on luonnollista. Muista kuitenkin, että huolia ei tarvitse lakaista maton alle vain siksi, että ne kuuluvat asiaan vaan voit aina ottaa yhteyttä äitiysneuvolaan tai lääkäriin, jos pelkäät, että kaikki ole niin kuin pitää.
 
Turhia yhteydenottoja ei ole, koska aiheeton huoli karisee asiantuntijan juttusilla ja toisaalta todelliseen ongelmaan päästään puuttumaan sitä pikemmin, mitä aikaisemmin se todetaan.

 
Verinen tiputtelu tai vuoto
 

Tiputtelu raskauden alussa ja jopa kuukautisten kaltainen (joskin tavallisesti kuukautisia niukempi) vuoto ei ole harvinaista. Toisella ja kolmannellakin raskauskolmanneksella pieni tiputtelu esimerkiksi yhdynnän jälkeen ei välttämättä merkitse mitään sen kummempaa, mutta siitä kannattaa kuitenkin mainita.
 
Tiputtelun takana voi olla useita syitä. Esimerkiksi istukan kanssa voi olla ongelmia. Istukka saattaa sijaita edessä, synnytyskanavan esteenä tai se saattaa alkaa irrota ennen aikojaan. Kohtu saattaa tällöin tuntua kireältä ja kosketusaralta ja äkillinen vuoto ja kivut ovat yleisiä.
 
Uhkaava keskenmeno oireilee verenvuotona ja kohdun seudun kipuiluna. Ole yhteydessä lääkäriin, sillä ultran avulla voidaan selvittää, onko kaikki hyvin. Keskenmenon riski pienenee selvästi ensimmäisen raskauskolmanneksen jälkeen, mutta niitä tapahtuu myös myöhemmissä raskauden vaiheissa.
 
Käynnistyneessä keskenmenossa verenvuoto on runsasta ja kohdunkaula on avautunut. Kipu on usein aaltoilevaa. Jos näin käy, ole välittömästi yhteydessä sairaalaan.
 
 
Miten oikeat supistukset ja ennakoivat supistukset eroavat toisistaan?
 

Ennakoivia supistuksia (Braxton Hicks) useimmat kokevat noin 20. raskausviikosta lähtien. Ne alkavat vatsan yläosasta, siirtyvät sieltä alaspäin ja hellittävät sitten. Tavallisesti ennakoivat supistukset kestävät puolisen minuuttia kerrallaan, mutta voivat joskus jatkua vähän pitempääkin. Ennakoivat supistukset eivät ole oikeita supistuksia, mutta jos et ole aiemmin kokenut oikeita supistuksia, eroa voi olla vaikea tunnistaa.
 
 
Näin tunnistat ennakoivat supistukset:
  • ne menevät yleensä nopeasti ohi
  • ne tuntuvat erilaisilta tai häviävät kokonaan, jos vaihdat asentoa
  • ne eivät ole säännöllisiä
  • ne eivät tule aaltoina
  • ne eivät yleensä voimistu
     
Sanotaan, että jos pystyt nukahtamaan supistusten aikana, kysymyksessä eivät ole oikeat supistukset. Jos supistukset alettuaan voimistuvat, jatkuvat pitkään ja jos niitä seuraa selkä-, vatsa- tai lantiokipuja, kyseessä voivat olla oikeat supistukset. Ota tällaisessa tilanteessa heti yhteyttä lääkäriin.
 
 
Lapsiveden tiputtelu
 

Jos huomaat tiputtelevasi lapsivettä, ole yhteydessä lääkäriin. Lääkärissä voidaan todeta, onko kysymyksessä todella lapsivesi. On melko tavallista, että myös vaginan eritteen määrä lisääntyy raskausaikana. Virtsankarkailukin on mahdollista. Jos kyseessä on lapsivesi, mutta jos vuoto on vähäistä eikä uhkaa sikiön terveyttä, raskaus voi hyvinkin jatkua normaalisti laskettuun aikaan saakka.
 
 
Miten lapsiveden menon tunnistaa?
 

Lapsiveden meno tapahtuu, kun kalvoihin joiden sisällä sikiö on, tulee repeytymiä. Joskus lapsivedet tulevat kerralla, ja silloin tuskin on epäilystäkään, mistä on kyse. Joskus se taas saattaa valua tipoittain. Normaali määrä lapsivettä on hieman litran molemmin puolin ja sitä kehittyy koko ajan lisää, myös synnytyksen aikana.
 
Lapsivesi on kirkasta, siinä voi olla valkoisia hippusia ja se tuoksuu hieman makealta. Jos lapsivesi menee, ota yhteyttä synnytysosastolle, vaikka et vielä tuntisikaan supistuksia.
 
Ennenaikaiseksi synnytys lasketaan silloin, jos se tapahtuu ennen 37. raskausviikon loppua.
 
 
Liikkuuko sikiö liian vähän?
 

Sikiö ei liiku samalla tavalla joka päivä eikä ole aina yhtä aktiivinen, mutta jonkinlainen rytmi sikiöllä voi hyvinkin olla (saattaa esimerkiksi nukkua äidin ollessa liikkeessä ja herätä liikkeen loputtua).
 
Jos et ole tuntenut sikiön liikkeitä vähään aikaan, juo vaikka lasi mehua tai töytäise vatsaasi ja odota sikiön reaktiota. Jos et onnistu saamaan kontaktia sikiöön ja jos asia alkaa huolestuttaa, ota yhteyttä lääkäriin.
 
Muista olla vertaamatta oman lapsesi liikkeitä muihin, sillä sikiön liikkeiden tunteminen ja tuntemusten voimakkuus riippuu myös sikiön asennosta ja sijainnista kohdussa.
 
 
Raskausmyrkytyksen oireet
 

Raskausmyrkytyksiä esiintyy 5–10 prosentissa kaikista raskauksista. Tyypillisiä oireita ovat korkea verenpaine, jyrkkä painonnousu ja päänsärky. Hoitamattomana vaiva voi heikentää istukan toimintaa.
 
Sairauden perusta muodostuu jo kun istukka kehittyy, mutta oireet ilmenevät 20. viikon jälkeen ja raskausmyrkytyksen mahdollisuus on suurempi, mitä lähemmäs laskettua aikaa tullaan.
 
Raskausajan diabetes
 

Yleensä raskausajan diabetes on ns. 2-tyypin diabetes, jossa elimistössä oleva insuliinin teho on heikko ja toisaalta elimistö ei myöskään tuota sitä tarpeeksi. Tavallisia raskausajan diabeteksen oireita ovat huono olo, jano, jatkuva pissahätä ja päänsärky.
 
Äiti toipuu diabeteksesta synnytyksen jälkeen, mutta tilannetta on seurattava. On huolehdittava, että kilot pysyvät aisoissa. Myös verenpainetta on tarkkailtava.
 
 
Lue lisää raskausajan vaivoista:



Lähetä kommentti
 
Nimesi:
Otsikko:
Kommenttisi:
Kirjoita tähän, mitä näet yllä:
Kommentteja yhteensä: 0

Päätoimittaja: Petra Houghton
Toimittaja: Jarkko Uro
Avustajat: Hanna Brockman, Jaana Kinnari


RSS-feed www.vau.fi

tarjoaa tukea vanhemmuuteen Vauvan odotus- ja Vauvan syntymä -opaskirjoissa ja Vau.fi-verkkopalvelussa sekä lapsille oikeita kirjoja oikeaan aikaan Vaukirja-kerhossa. Autamme lapsia ja vanhempia kehittymään yhdessä. Sandviks – Enriching young minds.