Kuinka tytöistä tulee tyttöjä ja pojista poikia?

Monen lasta odottavan mielessä pyörii yksi kysymys ylitse muiden: ”Kumpi se on, tyttö vai poika?” Sukupuolierojen on katsottu – ja edelleen katsotaan – vaikuttavan valtavasti lapsen tulevaisuuteen.

Tulostettava versio

 Sukupuoli vaikuttaa edelleen lapsen tulevaisuuteen – enemmän tai vähemmän riippuen siitä, mihin päin maailmaa hän sattuu syntymään. Suomessa sukupuolten välinen tasa-arvo ei edelleenkään toteudu kaikilta osin, mutta ihan huonossa jamassa ei asioiden voi väittää olevan. Vanhemmat voivat omalla asenteellaan vaikuttaa suunnattomasti siihen, mitä lapsi kokee voivansa tehdä, riippumatta siitä onko hän poika vai tyttö.

 


Näyttää kuitenkin siltä, että aikuiset – sekä vanhemmat että muut, joita lapsi tapaa ensi alkuun – käyttäytyvät eri tavoin riippuen lapsen sukupuolesta, tai oikeammin sanoen riippuen siitä, minkä he uskovat lapsen sukupuoleksi. Usean tutkimuksen mukaan aikuiset puhuvat eri tavoin lapsen kanssa, jonka ovat kuulleet olevan tyttö, ja kohtelevat ”tyttöä” eri tavoin kuin lasta, jonka kuulevat olevan poika (vaikkapa todellisuudessa asia ei olisikaan näin). Useimmat pitelevät tyttöä itseään lähempänä ja puhuvat hänelle matalalla ja rauhallisella äänellä. Mutta poikien tapauksessa monet yrittävät suunnata huomion ympäristöön, esim. esineisiin, ja kohdella lasta fyysisemmin.

 


On tehty kokeita, joissa aikuiset ovat ottaneet hetkeksi kädestä lasta ilman että olisi kerrottu lapsen sukupuolta. On käynyt ilmi, että useimmat tulevat epävarmoiksi, miten lasta olisi käsiteltävä. Kun he luulevat, ettei kukaan näe, he löysäävät lapsen vaatteita tarkastaakseen, kumpaa sukupuolta tämä on.

 



Perimä vai ympäristö?

 

Johtuvatko kaksi- tai nelivuotiaissa tytöissä ja pojissa havaittavat erot siitä, että heitä kohdellaan varhain eri tavoin, ts. onko kyseessä oppiminen? Vai onko tytöillä ja pojilla erilaisia synnynnäisiä edellytyksiä ja kehittyvätkö he aivojen ja hormonien erojen vuoksi erilaisiksi myös samojen edellytysten vallitessa? Huolimatta siitä millä kannalla ollaan, useimmat ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että sekä tyttöjen että poikien on saatava mahdollisuus kehittyä ja tehdä valintansa sukupuolesta riippumatta. Tämä ei ole aina niin yksinkertaista käytännössä, koska yhteiskunnassa on voimia (mm. media ja leikkikaluteollisuus), jotka varmoina puhuvat, mikä on oikein tai ”luonnollista” tytöille ja pojille.

 


Nykypäivän tytöt ja pojat elävät silti monipuolisempien sukupuoliroolien piirissä kuin aikaisemmat sukupolvet. Isät ovat enemmän läsnä ja huolehtivat lapsista paremmin kuin ennen. Nykyään nähdään nuorten isien työntävän lastenvaunuja ja kanniskelevan vauvojaan. Ja odotusaikana molemmat vanhemmat valmentautuvat yhdessä, niin että miehet ovat mukana synnytysvalmennuksessa ja synnytyksessä. Tämä onkin ehkä tärkeä edellytys sille, että tytöt ja pojat tekevät omia valintoja ja kohtaavat hyviä esikuvia molemmista sukupuolista. Toisin sanoen naiset ja miehet, jotka pystyvät monipuolisesti kantamaan huolta ja tekemään yhteistyötä, voivat myös säilyä omana itsenään ja toimia myönteisellä tavalla olematta silti ”sukupuolettomia”.

 


Teksti: Jon Olav Berg
Julkaistu alun perin Oppiminen: Lapsen suunnattomasta oppimiskyvystä -oppaassa
Copyright © 2011 Vaukirja

Kuva: iStockphoto

 

Lue myös:

Lue myös

Mistä tietää, milloin lapsi on valmis jäämään lastenvahdin hoiviin? Kuinka vanhempien tulisi toimia, jotta hoitoon jääminen olisi lapselle mahdollisimman stressitöntä? MLL:n asiantuntija vastaa.

Lue lisää »

Lasten synttäreillä pitää olla hauskaa! Mutta mistä uusia ideoita, kun aasinhäntäleikit ja kermakakut on jo koettu, eikä synttäreiden ulkoistaminen mäkkäreihin ja hoploppeihin kiinnosta? Lue 20 vinkkiä luoviin ja hauskoihin syntymäpäiväjuhliin!

Lue lisää »

Onko lapsen sukupuolen ennustaminen mahan muodon perusteella pelkkää puppua? Nyt voit kokeilla. 

Lue lisää »

Nalkutusta, huutoa, hoputusta, jäähyjä. Loputtomasti ei, ei ja vielä kerran ei. Tuntuuko kasvatustyö joskus toivottomalta? Lue vinkit sujuvampaan kasvatusarkeen. Jutusta selviää muun muassa, miksi hymyily kannattaa, miksi jäähypenkki on huono vaihtoehto ja miksi vanhemman kannattaa opetella sanomaan useammin "kyllä".

Lue lisää »

Ajattelemme, että lapsien pitää elää huolettomasti. Jos lapsella on vastuita perheen arkiaskareista, leimaamme tapauksen helposti lastensuojelulapseksi. Sosiaalityön tohtori Susanna Helavirta haluaa kyseenalaistaa asetelman. Lapset nimittäin kokevat itse vastuun tärkeänä osana hyvää elämää.

Lue lisää »
Lähetä kommentti
 
Nimesi:
Otsikko:
Kommenttisi
Kirjoita tähän, mitä näet yllä:
Kommentteja yhteensä: 0

 

Päätoimittaja: Petra Houghton
Toimittaja: Jarkko Uro
Avustaja: Hanna Brockman
Forum-vastaava: Mira Heinonen


RSS-feed www.vau.fi

tarjoaa tukea vanhemmuuteen Vauvan odotus- ja Vauvan syntymä -opaskirjoissa ja Vau.fi-verkkopalvelussa sekä lapsille oikeita kirjoja oikeaan aikaan Vaukirja-kerhossa. Autamme lapsia ja vanhempia kehittymään yhdessä. Sandviks – Enriching young minds.