Kuka tarvitsee foolihappolisää?

Folaatti on B-ryhmän vitamiini, joka esiintyy ravinnossa monenlaisina yhdisteinä. Ravintovalmisteissa ja elintarvikkeita täydennettäessä käytetään puhdasta foolihappoa.

Raskausaikana folaatin tarve kasvaa solujen jakaantumisen ja verisolujen muodostumisen takia. Myös raskautta suunniteltaessa on tärkeä saada riittävästi folaattia.

Eräs foolihappolisätuotemerkki markkinoi itseään seuraavasti: "Kaikki raskautta suunnittelevat tarvitsevat foolihappolisää."

Onko asia todella näin vai johtavatko mainosmiehet meitä harhaan?

"Kaikki raskautta suunnittelevat eivät tarvitse foolihappolisää. Foolihapon saanti ravinnosta riippuu tuoreiden kasvisten, hedelmien ja marjojen määrästä ruokavaliossa", raskausajan ravitsemuksesta väitellyt Tuula Arkkola sanoo.

Folaattisuositukset turvaavaksi määräksi Arkkola kertoo puolisen kiloa kasviksia päivässä.


Koska lisä tulee kysymykseen?

"Pelkkää foolihappolisää suositellaan naisille, joilla on jokin folaatin tarvetta lisäävä lääkitys tai sairaus kuten esimerkiksi juuri todettu keliakia", Arkkola huomauttaa.

Myös epilepsialääkkeet ja alkoholi kuluttavat folaattia elimistöstä. Yksipuolisen ruokavalio on myös syy foolihappolisän ottamiselle. Syystä tai toisesta huonolla ruokavaliolla sinnittelevien äitien ei kuitenkaan kannata popsia pelkkää foolihappoa.

"Mikäli on kyse yksipuolisesta ruokavaliosta, suosittelisin itse raskaana oleville tarkoitettua monivitamiini-kivennäisainevalmistetta, joka sisältää myös foolihappoa muiden aineiden lisäksi", Arkkola kertoo.


Vakavat sairaudet harvinaisia

Yhdysvalloissa foolihappoa lisätään D-vitamiinin tavoin ravintoon. Alkuraskauden niukasta folaatin saanista johtuvat vakavat sikiönkehitysongelmat ovat Yhdysvalloissa huomattavasti yleisempiä kuin Suomessa. Ravitsemustieteen dosentti Maijaliisa Erkkola ei pidä foolihapon lisäämistä elintarvikkeisiin tarpeellisena Suomessa.

"Raskaudenaikaisen folaatin puutteen vakavin seuraus on syntyvän lapsen hermostoputken sulkeutumishäiriö eli selkärankahalkio. Suomessa tapaukset ovat kuitenkin niin harvinaisia, että elintarvikkeiden täydentäminen foolihapolla ei sen vuoksi ole perusteltua", Erkkola huomauttaa.

Folaatin puute voi lisätä raskausaikana tosin muitakin vaaroja.

"Tutkimusten mukaan ennenaikaisuuden riski kasvaa. Myös muut raskauskomplikaatiot ovat mahdollisia", Erkkola kertoo.

Äidillä ei kuitenkaan ole syytä huoleen, jos hän muistaa syödä monipuolisesti tuoreita salaatteja, raasteita, hedelmiä ja täysjyväviljoja.


Testaa oma saantisi verkossa

"Folaattia on eniten kaaleissa, kiinankaalissa, lantussa, pinaatissa, tomaatissa, paprikassa, appelsiinissa, mansikassa jne. Jos syö monipuolisesti kasviksia, hedelmiä ja marjoja noin 500g päivittäin ja suosii täysjyväviljavalmisteita, saa riittävästi folaattia", Arkkola kertoo.

Jos haluaa tarkistaa oman saantimäärän, voi käyttää THL:n ylläpitämän elintarvikkeiden koostumustietopankin Finelin hakukonetta. Finelin avulla voi laskea oman folaatinsaannin.

Finelin mukaan esimerkiksi 100 grammaa suolavedessä keitettyä parsakaalia sisältää 78 mikrogrammaa folaattia. Tuoreena sama määrä sisältää 113 mikrogrammaa. Raskaana oleville suositellaan, että äidin päivittäinen foolaatin saanti olisi 400 mikrogrammaa.

Teksti: Jarkko Uro

Lue myös:

Roskaruoka maistuu odottajalle
Foolihapon merkitys uskottua suurempi
Siittiöt ja foolihappo