 |
|
Suomessa kaksosia syntyy vuosittain noin 850 perheeseen. |
Kaksosten odottaja on lujilla. Äideillä esiintyy enemmän pahoinvointia, väsymystä ja ennenaikaisia supistuksia. Myös tiputtelu on 2–3 kertaa yleisempää monikkoraskauksissa kuin yhtä lasta odottavilla.
Verenvuoto saattaa olla merkki alkavasta keskenmenosta, joten tiputtelevan odottajan on syytä hakeutua pikaisesti lääkäriin.
Ennenaikaisen synnytyksen ja keskenmenon riski on kuusinkertainen monikkoraskauksissa yksisikiöraskauteen verrattuna.
Kaksosia odottavalla äidillä on myös yksisikiöraskautta suurempi riski saada etinen istukka. Silloin kohdun sisäsuu on istukan peitossa. Tyypillisesti istukka kuitenkin nousee raskauden edetessä ylemmäs, eikä aiheuta ongelmia synnytyksessä.
Monisikiöraskautta seurataan sekä neuvolassa että äitiyspoliklinikalla. Äitiyspoliklinikalla monisikiöisiä raskauksia seurataan 2-4 viikon välein n. 20–24 raskausviikosta lähtien.
Riskin suuruuteen vaikuttavat tekijät
Riskien suuruudet riippuvat siitä, miten sikiöt sijoittuvat kohtuun. Jos kummallakin sikiöllä on oma istukka, suonikalvo ja lapsivesipussi, ovat riskit huomattavasti pienemmät.
Jos taas sikiöt saavat ravintonsa samasta istukasta, saattaa istukkaan lasten välille muodostua vääränlaisia verisuoniyhteyksiä. Silloin toinen lapsi saa liikaa verta ja toinen liian vähän. Näissä tapauksissa toinen lapsi turpoaa ja toinen riutuu.
Ongelmaa voidaan yrittää ratkaista imemällä suuremmalta lapselta lapsivettä pois. Vääriä verisuoniyhteyksiä voidaan myös yrittää polttaa umpeen laserilla.
Jos sikiöt ovat vielä samassa lapsivesipussissa, on vaarana, että sikiöt sotkeutuvat toistensa napanuoriin.
Onneksi ainoastaan yksi prosentti kaikista kaksosraskauksista on raskaustyypiltään suuririskisintä muotoa, ja suurin osa monikkolapsista syntyy terveenä.
Teksti: Jarkko Uro
Lähde ja lisätietoa:
