 |
|
Aikuinen on vauvan tärkein leikkikaveri. |
”Lapsi leikkii, koska se tuo hänelle iloa, mutta samalla hän harjaantuu aistien käytössä, esineiden käsittelyssä, liikkumisessa ja puhumisessa”, varhaiskasvatuksen tohtori Pirkko Mäntynen kertoo.
Lapsi ei kehity kovinkaan pitkälle yksin leikkivälineidensä kanssa. Leikki kehittää lasta juuri sosiaalisuuden kautta.
”Samanikäisten lasten ryhmässä lapset ovat taitavia eri alueilla: toiset ovat parempia fyysisissä ja toiset kielellisissä taidoissa. Yhteisleikeissä osaavampi lapsi ohjaa lasta niille kehityksen alueille, jotka ovat vielä nupulla. Lapsi saattaa käyttää leikkiessään esimerkiksi parempaa kieltä kuin tavallisesti”, Mäntynen kertoo.
Hyvä ja huono leikki
Aikuisen näkökulmasta pienen lapsen riehuminen tai tavaroiden paiskominen saattaa tuntua varsin turhalta toiminnalta kehityksen kannalta. Mäntynen kuitenkin muistuttaa, että lapsi leikkii aina kehitystasonsa mukaisesti.
”Väkivalta tai esineiden rikkominen ei kuulu hyvään leikkiin, mutta konfliktit välineistä ja rooleista ovat arkipäivää, eivätkä ne tee leikistä huonolaatuista”, Mäntynen kertoo.
Aikuinen on vauvan tärkein leikkikaveri
Entäpä voiko vanhempi toimia tavalla, joka pilaa leikin laadun ja hidastaa näin lapsen kehitystä?
”Aikuiset ovat vauvojen ja pikkulapsen tärkeimpiä leikkitovereita ja johdattelijoita leikin maailmaan. On kehityksen kannalta haitallista, jos vanhemmat eivät leiki vauvan kanssa, eivätkä anna erilaisia esineitä ja leikkivälineitä lapsen tutkittavaksi”, Mäntynen kertoo.
Sosiaaliset taidot kehittyvät toisten lasten kanssa
Leikki-iässä aikuinen väistyy lapsen leikkitoverina ja toiset lapset saavat suuremman roolin. Tässä ikävaiheessa kehitys harppaa huimasti eteenpäin.
”Lapsiryhmässä lapsi joutuu kehittämään esimerkiksi kielellisiä ja sosiaalisia taitojaan paljon tehokkaammin kuin tutun aikuisen kanssa. Aikuinen ei voi tarjota lapselle haastavia tilanteita – esimerkiksi konflikteja – joita lapsiryhmässä esiintyy”, Mäntynen kertoo.
Aikuisen roolia vanhempien lasten leikeissä ei kuitenkaan sovi kokonaan unohtaa.
”Aikuinen voi ohjata ja rikastuttaa leikkiä ja tuoda leikkiin elementtejä, joita lapsi ei vielä itsenäisesti hallitse. Leikin tulisi kuitenkin säilyä lapsen omana toimintana, jossa hän itse päättää tekemisistään”, Mäntynen sanoo.
Lapsilla on liikaa leluja
Vauvat ja pienet lapset tarvitsevat erilaisia esineitä heidän tutustuessaan maailman muotoihin ja omaan motoriikkaansa. Lelujen määrässä on kuitenkin syytä pysyä kohtuudessa.
”Nykyään lapsilla on liikaa tavaroita. Lelut eivät millään pysy sellaisessa järjestyksessä, että ne tukisivat leikkimistä. Legoilla tai palikoilla on vaikea rakentaa, jos ne ovat hajallaan eri puolilla taloa. Sama koskee pikkueläimiä tai muita pienvälineitä”, Mäntynen huomauttaa.
Rajansa siisteydelläkin
Liiallinen siisteys voi myös estää leikkimistä.
”Siisteyden ylläpitäminen saattaa taas johtaa liian niukkaan välinetarjontaan. Erityisesti alle kolmevuotiailla lapsilla on hyvä olla esillä sopivasti leluja”, Mäntynen kertoo.
Leikki-ikäisille ja vanhemmille lapsille lelut saattavat olla jo toissijaisia.
”Taitavat leikkijät eivät välttämättä tarvitse paljoa leluja, sillä puheella ja mielikuvituksella korvataan välineet. Heille tärkein ’väline’ on leikkitoveri”, Mäntynen sanoo.
Teksti: Jarkko Uro
Leluista ja leikkimisestä:
