 |
|
Lasten osallistuminen yhteiskunnallisiin asioihin ontuu. |
Lasten osallistumisoikeudet eivät toteudu Suomessa hyvin, vaikka lainsäädäntö kannustaa osallistumiseen ja vaikuttamiseen.
”Lasten ja nuorten mielipiteitä on tarpeen selvittää ja kuulla niin päivähoidossa, koulussa, lastensuojelussa kuin ympäristön ja liikenteen suunnittelussakin”, Aula muistuttaa.
Osallistuminen kasvattaa yhteisöllisyyteen
Aulan mukaan toimintakulttuurin on muututtava koulussa ja muissa palveluissa.
”Päättäjät ja palveluissa työskentelevät tarvitsevat tietoa ja taitoa parempaan vuorovaikutukseen lasten kanssa eri ikävaiheissa.”
”Lasten omaa tietoa ja toimijuutta tulee arvostaa nykyistä enemmän. Samalla se kasvattaa lapsia yhteisöllisyyteen ja toisten mielipiteiden huomioon ottamiseen”, Aula arvioi.
Alaikäiselläkin on oltava oikeus vaikuttaa oman kunnan asioihin
Oma kotikunta on Aulan mielestä lasten osallistumisen tärkein areena.
”Vaikka alaikäisillä ei ole äänioikeutta, ovat he silti kuntalaisia, joilla on oikeus vaikuttaa kotikuntansa asioihin. Syksyllä valittavien kunnanvaltuutettujen on otettava lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen kärkitavoitteeksi”, Aula vaatii.
Koulu on lasten vaikuttamisen paikallisista foorumeista tärkein.
”Oppilaskunta on oltava jokaisessa koulussa. Jokaiseen kuntaan tulee perustaa myös lasten parlamentti ja nuorisovaltuusto tai vastaava, jota aikuiset tukevat ja auttavat vaikuttamistyössä”, Aula ehdottaa.
Lapset ja vanhemmat tarvitsevat enemmän yhteistä aikaa
Lasten kuulluksi tulemista tulee edistää myös kotona.
”Lapsille ja vanhemmille tarvitaan enemmän yhteistä aikaa, mitä tukisi esimerkiksi vanhempien työajan lyhentäminen.”
Ehdotukset sisältyvät lapsiasiavaltuutetun vuosikirjaan 2008, jonka pääteemana on lasten oikeus osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi. Kirja löytyy kokonaisuudessaan lapsiasiavaltuutetun verkkosivuilta www.lapsiasia.fi.
