adx.adform.net/adx/?mid=151190&mkw=KEYWORD
adx.adform.net/adx/?mid=151187&mkw=KEYWORD
adx.adform.net/adx/?mid=151206&mkw=KEYWORD

7 yleistä synnytystoivetta – kätilö kertoo, milloin synnytystoiveet toteutuvat

Synnytystoivelista on hyvä tehdä. (Kuva: Shutterstock)

Synnytystoivelista on hyvä tehdä. (Kuva: Shutterstock) 

Monet tekevät synnytystoivelistan ennen synnytystä, jotta sairaala tietäisi, minkälaisia asioita synnyttäjä toivoo ja minkälaisia toimenpiteitä tai seikkoja hän haluaa välttää. Listasimme 7 yleistä toivomusta ja kysyimme kätilöltä, missä tapaukissa toiveista joudutaan luopumaan.

Vau.fi-foorumilla listattiin synnytystoiveita. Keskustelussa nousi esille 7 yleistä synnytystoivetta. Toiveet ovat seuraavat:

  • Episiotomian eli välilihan leikkaamisen välttäminen
  • Vapaa liikkuminen synnytyksen aikana
  • Kipulääkityksen tai lääkkeettömyyden valitseminen
  • Ponnistusasennon valitseminen
  • Isän mukaan pääseminen, jos vauvalle tehdään toimenpiteitä
  • Perhehuoneen saaminen
  • Lisämaidon välttäminen (imetysmyönteisyys)


”Usein äitien toiveet ovat hyvin realistisia ja vastaavat sairaalan tavallisia hoitokäytäntöjä, eikä niiden toteuttamiseen vaadita erityisjärjestelyjä”, kätilö Saara Aarnu huomauttaa. 

Milloin episiotomia eli välilihan leikkaus joudutaan tekemään äidin toiveesta huolimatta?

Välilihan leikkaaminen nopeuttaa synnytystä. Aikaisemmin episiotomia on kuulunut rutiinitoimenpiteisiin. Nykyään näin ei kuitenkaan tehdä. Hyötyjä ja haittoja on arvioita uudestaan. Esimerkiksi leikkaushaavasta toipuminen voi olla kivuliasta.

Usein äitien toiveet ovat hyvin realistisia.


Yksi yleisimmistä synnytystoiveista on episiotomion välttäminen. Aarnun mukaan toisissa synnytyksissä välilihan leikkaaminen pienentää lapsen riskejä.

”Jos vauvan sydämensykkeeseen tulee muutoksia, syntymää voidaan varsinkin ensisynnyttäjien kohdalla jouduttaa leikkaamalla väliliha. Jos ei leikata, pään syntyminen tapahtuu ensisynnyttäjillä hitaasti. Jos sykkeessä on muutoksia, vauvan voinnin takia vauva pitää saada nopeasti syntymään”, Aarnu kertoo.

Vauvan syntymistä saatetaan nopeuttaa sykemuutosten tai esimerkiksi äidin väsymyksen takia myös imukupilla ja oksitosiinitipalla.

Artikkeli jatkuu ilmoituksen jälkeen
adx.adform.net/adx/?mid=151192&mkw=KEYWORD
adx.adform.net/adx/?mid=151198&mkw=KEYWORD

Saako äiti liikkua aina vapaasti koko synnytyksen ajan?

Toiset synnyttäjät haluavat liikkua avautumisvaiheen aikana. Liike auttaa kestämään kipua. Liikkumisella voi olla myös avautumisvaihetta nopeuttava vaikutus.

Monissa synnytystoivelistoissa toivotaankin, että äiti saisi liikkua mahdollisimman vapaasti synnytyksen aikana.

Aarnun mukaan äidin liikkumista joudutaan kuitenkin rajoittamaan joissakin tilanteissa. Tässä kolme erilaista tilannetta, jossa liikkumista joudutaan rajoittamaan:

  • Jos lapsivesi on mennyt, mutta lapsen pää on vielä korkealla synnytyskanavassa, äitiä pyydetään makaamaan jonkin aikaa. Jos äiti liikkuu, lisääntyy riski siitä, että napanuora luiskahtaa pään viereen ja joutuu puristukseen. Kun pää laskeutuu alemmas, se toimii ikään kuin tulppana, eikä napanuora enää pääse luiskahtamaan pään viereen.
  • Epiduraalipuudutuksen laittamisen jälkeen äidin pitäisi olla pitkällään 30 minuuttia. Synnyttäjän verenpainetta ja puudutuksen leviämistä äidin elimistössä seurataan. Kun vointi on vakiintunut, äiti saa liikkua vapaasti.
  • Lapsen sykettä saatetaan joutua seuraamaan piuhallisella laitteella, jos sairaalassa ei ole uudempia langattomia seurantalaitteita. Johdon pituus (useimmiten 2–3 metriä) mahdollista jonkinlaista liikkumista, joten synnyttäjää ei tarvitse koskaan makuuttaa vauvan sykkeen seuraamisen vuoksi. 


”Meillä on Keski-Suomen keskussairaalassa 4 langatonta laitetta vauvan sydänäänien kuuntelemiseen. Jos ne kaikki sattuvat olemaan varattuna, joudumme käyttämään langallista”, Aarnu sanoo.

Liikkuminen ei aina ole synnytyksen edistymisen kannalta paras vaihtoehto.

”Saatan joskus toppuutella äitiä liikkumasta, jos näen, että äiti on todella väsynyt, ja että olisi hyvä välillä levätä ja säästää voimia”, Aarnu huomauttaa.

Pakotetaanko synnyttäjä ottamaan kipulääkettä?

Monet toivovat synnyttävänsä ilman epiduraalipuudutusta. Kätilöt tukevat äitiä päätöksessä. Toisinaan kipulääkitystä saatetaan kuitenkin suositella.

”Jos näen, että äiti on väsynyt ja kipu selvästi hidastaa synnytystä, silloin saatan suositella jonkin kipulääkkeen ottamista”, Aarnu sanoo.

Toisinaan käy myös niin, että äiti sinnittelee avautumisvaiheen yli ilman kivunlievitystä, mutta juuri ennen ponnistusvaihetta hän toivookin kipulääkettä. Jos avautumisvaihe on kuitenkin edennyt pitkälle, kipulääkitystä ei aina voida antaa.

”Näin käy aika usein. Jälkikäteen äitiä ei kuitenkaan yleensä harmita, että on synnyttänyt ilman puudutusta, jos hän on alunperinkin toivonut synnyttävänsä ilman kipulääkkeitä. Jos puolestaan synnytys etenee niin nopeasti, ettei äidistä riippumattomista syistä ehditä antaa kivunlievitystä, silloin asia jää usein harmittamaan”, Aarnu kertoo.

Jääkö synnyttäjä joskus ilman kipulääkitystä?

Siinä missä toiset haluavat välttää epiduraalipuudutuksen, toiset haluavat epiduraalin mahdollisimman nopeasti. Keski-Suomen keskussairaalassa puudutusta ei yleensä tarvitse odottaa pitkään.

”Vuosia sitten epiduraalia saattoi joutua odottamaan. Nykyään meillä on sairaalassa aina paikalla vähintään kaksi anestesiologian erikoislääkäriä. Päiväaikaan lääkäreitä on useampia. Viive on yleensä korkeintaan 10–30 minuuttia”, Aarnu sanoo.

On tietysti tilanteita, joissa synnyttäjä saattaa joutua odottamaan pidempään.

”Esimerkiksi anestesialääkäreitä sitova iso onnettomuus vaikuttaisi odotusaikaan”, Aarnu kertoo.

Saako ponnistusasennon valita vapaasti?

Synnytystoivelistalta löytyy usein myös toivottu synnytysasento. Jakkarasynnytys mainitaan useampaan otteeseen Vau.fi-foorumilla.

”Monet synnyttävät puoli-istuvassa asennossa. Se on monille äideille helppo ja luonteva synnytysasento. Ensisynnyttäjä ehtii kokeilla erilaisia asentoja ponnistusvaiheen aikana. Kätilö kannustaa siihen asentoon, jossa synnytys etenee parhaiten”, Aarnu kertoo.

Yleensä synnytysasennon saa valita sen mukaan, mikä tuntuu luontevimmalta. On kuitenkin muutamia esteitä esimerkiksi jakkarasynnytykselle:

  • Epiduraalipuudutus saattaa laskea verenpainetta ja aiheuttaa synnyttäjälle voimattoman olon. Silloin esimerkiksi jakkaralla synnyttäminen voi olla mahdotonta.
  • Jos synnytys kestää pitkään ja avautumisvaihe on ollut pitkä ja vaikea, jakkarasynnytys ei välttämättä onnistu. Jakkaralla synnyttäminen vaatii virkeyttä ja jos äiti on hyvin väsynyt, jakkara ei ole paras vaihtoehto.


”Uusissa synnytyssängyissä on myös mahdollista hakea monipuolisesti erilaisia asentoja. Sängystä on mahdollista poistaa jalkopääty ja nostaa selkänoja pystyasentoon. Näin ollen myös sängyssä saa jakkaratyyppisen synnytysasennon. Myös polviseisonta onnistuu hyvin synnytyssängyllä”, Aarnu muistuttaa.

Jos vauvalle tehdään toimenpiteitä, saako isä olla paikalla?

Keski-Suomen keskussairaalassa isää kannustetaan lähtemään mukaan, jos vauva ei pääse heti synnytyksen jälkeen äidin rinnalle.

”Jos vauva viedään virvoittelupöydälle, isää pyydetään tulemaan mukaan”, Aarnu kertoo.

On tosin tilanteita, joissa kumpikaan vanhempi ei voi olla vauvan vierellä.

”Jos lapsi siirretään lasten teho-osastolle, siellä vauvan tila pyritään aluksi vakiinnuttamaan. Toimenpiteiden aikana isän ei mielellään anneta olla paikalla. Toimenpiteet, esimerkiksi laskimokanyylin laittaminen, vaativat lääkärille työrauhaa. Toimenpiteiden jälkeen isä pääsee paikalle”, Aarnu kertoo.

Onko mahdollista toivoa perhehuonetta?

Synnytyksen jälkeen olisi tietysti miellyttävintä vetäytyä perheenä omaan perhehuoneeseen. Kaikissa sairaaloissa ei tosin ole perhehuonekäytäntöä. Jos huoneita on, niitä ei kaikissa tilanteissa riitä kaikille halukkaille.

”Keski-Suomen keskussairaalassa synnytysmäärät ovat vähentyneet. Tarvittaessa voimme järjestää oman huoneen, jos osastolla on väljää”, Aarnu kertoo.

Varsinkin jos huonetoiveeseen on jokin syy, sairaala pyrkii järjestämään asian.

”Pyrimme ottamaan synnyttäjän toiveet huomioon. Voi olla mahdollista sijoittaa äiti kahden hengen huoneeseen, niin että äiti saa olla mahdollisimman pitkään yksin ennen kuin huoneeseen tulee toinen”, Aarnu kertoo.

Saako lisämaidon antamisen kieltää?

Lisämaidon antaminen saattaa vaikeuttaa imetyksen aloittamista. Lisämaitoa annetaan edelleen hyvin erilaisin perustein vauvalle. Imetyksen kannalta olisi suotavaa, jos vauva saisi lisämaitoa ainoastaan lääketieteellisin perustein. Tätä myös monet vanhemmat toivovat synnytystoivelistallaan.

”Imetyksen tukeminen on tärkeää. Keski-Suomen keskussairaala tavoittelee WHO:n imetysmyönteisyyssertifikaattia”, Aarnu kertoo.

Lisämaidon suhteen käytännöt vaihtelevat niin sairaaloiden kuin myös työntekijöiden välillä.

”Meillä lisämaidon antamista on alettu tarkkailla. Tarvittaessa maitoa pyritään antamaan muilla keinoin kuin tuttipullolla”, Aarnu kertoo.

Tuttipullon tiedetään haastavan vauvan imetykseen soveltuvaa imuotetta.

Harmittaako äitejä, jos toiveet eivät toteudu?

”Joskus asiat jäävät harmittamaan, jos synnytyksen aikana ei ole ollut mahdollista perustella, miksi ei tiettyjä toiveita ole pystytty toteuttamaan”, Aarnu kertoo.

Ikäviä tilanteita aiheuttaa nopeat käänteet, esimerkiksi hätäsektioon joutuminen. Usein tilanteeseen johtaneita syitä selvitellään synnytyksen jälkeen. Useimmiten kuitenkin kätilöt pystyvät kertomaan, miksi jokin toive jää valitettavasti toteutumatta.

”Kun perustelemme vauvan turvallisuuteen liittyvillä seikoilla, äideille ei jää epätietoisuutta asioiden suhteen”, Aarnu summaa.

Osallistu keskusteluun: Mitkä ovat sinun synnytystoiveesi?



Päivitetty 29.09.2016
ILMOITUS
adx.adform.net/adx/?mid=151193&mkw=KEYWORD
adx.adform.net/adx/?mid=151199&mkw=KEYWORD

Lue myös



Lue myös

Päätoimittaja: Petra Lehto
Toimittaja: Jarkko Uro
Avustaja: Tiina Pokkinen
Forum-vastaava: Mira Heinonen


RSS-feed www.vau.fi

tarjoaa tukea vanhemmuuteen Vauvan odotus- ja Vauvan syntymä -opaskirjoissa ja Vau.fi-verkkopalvelussa sekä lapsille oikeita kirjoja oikeaan aikaan Vaukirja-kerhossa. Autamme lapsia ja vanhempia kehittymään yhdessä. Sandviks – Enriching young minds.

 

Sivun alkuun