Arkistosta: Lucinda syntyi olohuoneessa

Lucinda päätti syntyä oman kodin olohuoneeseen.

Lucinda päätti syntyä oman kodin olohuoneeseen. 

Espoolainen Johanna Österbacka oli aikeissa synnyttää toisen lapsensa Jorvin sairaalassa. Lucinda-vauva oli toista mieltä.

Tulostettava versio

Joulukuun alussa 2011 espoolaisen Österbackan perheessä elettiin odottavia aikoja. Äiti Johanna, 31, oli viimeisillään raskaana, perheeseen oli tulossa toinen lapsi. Laskettu aika oli jo ohitettu, raskausviikkolaskuri raksutti 41. viikolla.

Supistukset olivat piinanneet Johannaa jo monen yön ajan, mutta aina aamuksi supistelu oli hiipunut. Edellinen yö oli ollut vaihteeksi kivuton. ”Ei se synny tänäänkään”, huokasi Johanna miehelleen Markukselle. Johanna päätti lähteä aikansa kuluksi ostosreissulle Ikeaan. 2-vuotias esikoistytär Matilda vietiin mummolaan.

Ikeasta palattuaan Johanna kuulosteli oloaan. Illalla alkoi taas supistaa. Supistelu jatkui läpi yön, ja aamulla Johanna arveli synnytyksen olevan alkamassa. Hän soitti sairaalaan. ”Supistukset tulevat viiden minuutin välein, joko pitäisi lähteä tulemaan?”, hän tiedusteli. ”Ei ole mitään kiirettä. Tule sitten kun kivut ovat sellaiset, että et pysty enää olemaan kotona”, Jorvista vastattiin.

Kello näytti tuolloin 7.20.


Syntymäpaikka: olohuone


Puhelun jälkeen alkoi tapahtua. Supistuksissaan puhkuva äiti kävi sohvalle – eikä yllätyksekseen enää päässytkään ylös. Kipu vyöryi kuin hyökyaalto ja jähmetti Johannan siihen paikkaan. Synnytys oli hetkessä täydessä vauhdissa. ”Tämä lapsi syntyy juuri nyt, juuri tähän”, tajusi Johanna.

Miehelle asia ei ollut vielä aivan valjennut. Markus katsoi sohvalla huhkivaa vaimoaan ja kysyi: ”Oletko tosissasi?” Vastaukseksi tuli synnyttävän äidin tuskanhuuto. Äimistynyt isä tarttui puhelimeen ja näppäili hätänumeron.

Hätäkeskuksesta laitettiin ambulanssi matkaan. Isälle annettiin puhelimessa toimintaohjeita: ensimmäiseksi kehotettiin ottamaan synnyttäjältä housut pois.

”Sen me sentään olimme jo itsekin oivaltaneet”, nauraa Johanna.

Lapsivedet holahtivat ja Johanna hilasi itsensä sohvalta alas. Seuraavaksi puhelimessa pyydettiin katsomaan näkyykö vauvan pää. Markus kurkisti ja raportoi tilanteen, ei vielä näkynyt. Mutta ei mennyt kuin hetki, kun pää jo putkahtikin esiin, ja hätääntynyt isä huudahti puhelimeen: "Nyt se pää on ulkona!"

Hätäkeskuspäivystäjä neuvoi, että isän tulisi avittaa vetämällä vauvaa päästä. Äiti oli eri mieltä: ei tarvitse vetää, tämä tulee täältä muutenkin!

Ja siinä samassa, seuraavalla työnnöllä, tupsahti vauva maailmaan, suoraan sohvaan nojaavan kontallaan olevan äidin pohkeille.

Lucinda
oli syntynyt. Kello näytti 8.06.

Lue myös: Epätavallisia synnytyspaikkoja


Ambulanssikyydillä


Siinä hän nyt oli, keskellä oman kodin olohuonetta. Pieni pikavauhdilla syntynyt tytär. Isä koppasi vauvan syliinsä.

Kuva yllä: Lucinda syntymän jälkeen sairaalassa tarkistettavana.

”Itkua ei kuulunut heti, joten ehdimme jo vähän huolestua. Markus hieroi vauvan selkää ja pian sitten onneksi kuului ensimmäinen parkaisu”, Johanna muistelee.

Tunnelma oli hämmentynyt. Äiti otti vastasyntyneen ja nousi seisomaan.

”Seisoin olohuoneessa, katsoin vauvaa sylissäni ja ihmettelin, että mitäs tässä oikein oli tapahtunut. En siinä tilanteessa älynnyt, että istukka oli vielä sisälläni”, hän kertoo.

Sitten soi ovikello, ambulanssimiehet tulivat paikalle. He kehottivat Johannan makuulleen. Istukka syntyi ja isä sai kunnian leikata napanuoran. Ennen sairaalaan lähtöä äiti pyysi vielä lupaa pikaiseen suihkuun. Kun vauhtisynnytyksen hiki oli huuhdeltu äidin yltä, vei ambulanssikyyti äidin ja vauvan sairaalaan tarkistettavaksi.

Pienokaisen mitoiksi saatiin 2895 grammaa ja 49 senttiä. Matalien sokeriarvojen vuoksi äiti ja vauva jäivät sairaalan hoiviin muutamaksi päiväksi.

Lue myös: Napanuoraa ei kannata katkaista heti  


Ei jäänyt traumoja


Syöksysynnytys tuli Johannalle täytenä yllätyksenä. Raskaus oli edennyt normaalisti ja edellinen synnytys oli ollut sairaalasynnytys.

Kuva yllä: Isosiskon ja pikkusiskon ensikohtaaminen sairaalassa.

”Esikoista synnytin 12 tuntia tavalliseen tapaan sairaalassa. Olin avautumisvaiheen ammeessa ja otin kivunlievitykseksi epiduraalin”, kertoo Johanna ensimmäisestä synnytyksestään.

”Toki arvelin, että toinen synnytys saattaisi olla ensimmäistä nopeampi, mutta syöksysynnytystä en osannut odottaa”, hän sanoo.

Vaikka toisen lapsen synnytys oli kaikkea muuta kuin tavallinen, ei äidille jäänyt traumoja. Kun sairaalassa pyydettiin pisteyttämään synnytyskokemus, antoi Johanna synnytykselleen 9 pistettä.

”En mennyt missään vaiheessa paniikkiin. Kroppa hoiti homman. Eipähän ainakaan tarvinnut kauan kärsiä”, hän naurahtaa.

Mahdollinen seuraava synnytys mietityttää Johannaa.

”Jos meille tulee vielä joskus kolmas lapsi, on tietysti pelko etten silloinkaan ehdi sairaalaan. Ehkä silloin pitäisi järjestää ihan tarkoituksellinen kotisynnytys”, pohtii hän.

Lue myös: Kiistelty kotisynnytys

Artikkeli jatkuu ilmoituksen jälkeen


Urhea äiti


Lucinda-vauva on nyt kahden kuukauden ikäinen, hyväntuulinen ja rauhallinen lapsi. Lucindan epätavallinen syntymätarina on kirjattu muistiin vauvakirjaan. Tarina herättää arvatenkin muissa ihmisissä suurta kiinnostusta.

”Ihmiset ovat olleet uteliaita kuulemaan, miten kaikki tapahtui. Jotkut kauhistelevat, toiset ihastelevat. Minua on sanottu urheaksi, mutta minähän tein vain sen mikä oli siinä tilanteessa tehtävä”, pohtii Johanna.

Kuvassa vasemmalla: Johanna ja lapset, Matilda 2 v 8 kk ja Lucinda 2 kk.

 

 

Äidin ja isän mielissä joulukuisen sunnuntaiaamun tapahtumat pysyvät ikuisesti.

”Markus kiittelikin minua, että nyt hänellä on uskomaton tarina kerrottavanaan”, Johanna hymyilee.

Mutta mitä kävi vauhtisynnytyksen päänäyttämölle, kotisohvalle? Se sai koettelemuksen jälkeen perusteellisen painepesurikäsittelyn.

Kuvat: Hanna Brockman ja Österbackan perheen kotialbumi

 

Lue myös:

Heta syntyi kotona
10 asiaa, joita et tarvitse synnytyksessä
"Synnytin hississä"
Synnytin luomuna
Kuuluuko isän osallistua synnytykseen?
Kotisynnytys "yhtä turvallinen kuin sairaalasynnytys"
Lisääkö kotisynnytys lapsikuolleisuusriskiä? 

Etusivulla nyt


Lähetä kommentti
 
merkkiä jäljellä
Kommentteja yhteensä: 0



Päätoimittaja: Petra Lehto
Toimittaja: Jarkko Uro
Avustaja: Tiina Pokkinen
Forum-vastaava: Mira Heinonen


RSS-feed www.vau.fi

tarjoaa tukea vanhemmuuteen Vauvan odotus- ja Vauvan syntymä -opaskirjoissa ja Vau.fi-verkkopalvelussa sekä lapsille oikeita kirjoja oikeaan aikaan Vaukirja-kerhossa. Autamme lapsia ja vanhempia kehittymään yhdessä. Sandviks – Enriching young minds.