Apgar-pisteytys annetaan vastasyntyneelle tavallisesti yhden, viiden ja vielä mahdollisesti 10—15 minuutin kuluttua syntymästä.
Pisteitä vauvalle annetaan viidestä osa-alueesta, joista kustakin voi saada 0, 1 tai 2 pistettä: 1) Ärtyvyys (vastasyntyneen reagointi käsittelyyn), 2) Sydämen lyöntitiheys, 3) Hengitys, 4) Lihasjäntevyys ja 5) Väri.
Pisteiden keskiarvo alenee
Suomessa apgar-pisteytys on ollut käytössä vuodesta 1962. Stakes on kerännyt maassa annetuista apgar-pisteistä tilastoa vuodesta 1987 lähtien.
Turun Sanomien julkaisemassa jutussa kerrotaan, että koko maan apgar-pisteiden keskiarvo on laskenut hitaasti parinkymmenen vuoden aikana. Syynä tähän on muun muassa synnyttäjien kohoava keski-ikä ja sen mukanaan tuomat ongelmat, kuten ennenaikainen syntymä, erilaiset epämuodostumat ja sikiön kasvun ongelmat, lehden haastattelema kehittämispäällikkö Mika Gissler Stakesista arvioi.
Yhdeksän täyttä kymppiä tavallisempi
Suurin osa vauvoista sinertää syntyessään, joten 9 pistettä on tavallisempi tulos kuin täysi kymppi. Huonokuntoisuuden rajana pidetään 6 pistettä, mutta sen alle jää harva. Kolmoseen tai sen alle jääviä pisteitä pidetään kriittisen alhaisina.
| Osa-alue |
0 |
1 |
2 |
| Sydämen lyöntitiheys |
puuttuu |
alle 100/min |
yli 100/min |
| Hengitys |
ei hengitä |
epäsäännöllinen
haukkova |
säännöllinen |
| Lihasjäntevyys |
veltto |
alentunut |
normaali |
| Ärtyvyys |
ei reagoi |
reagointi
vähäistä |
normaali |
| Väri |
kalpea |
sininen |
punakka |
Apgarin kuntopisteet (TherapicaFennican mukaan).
Amerikkalaisen lääketieteen tohtori Virginia Apgarin (1909—1974) kehittämää pisteytystä käytetään edelleen, mutta sitä pidetään jo ehkä hieman vanhahtavana metodina eikä enää kaikkein tarkimpana mittarina vastasyntyneen tilasta.
Napaverestä saadaan tarkkaa tietoa vastasyntyneen tilasta
Napaverinäytteen avulla saadaan nykyisin tarkkaa tietoa vastasyntyneen kunnosta. Napaverinäytteen avulla on mahdollista selvittää esimerkiksi lapsen diabetesalttiutta.
Napaverestä tehtävät erilaiset seulontatutkimukset tehdään yleensä vanhempien erikseen antamalla tutkimusluvalla. Napaverta tutkimalla saadaan tietoa muun muassa lapsen veren happipitoisuudesta sekä happo- ja emästasosta.
Kuva: iStockphoto
Lähteet: