Australialaisessa sairaalassa kohtukuoleman kokeneet saavat jäähdyttävän kehdon avulla lisäaikaa hyvästellä vauva. Laitetta käytetään myös Yhdysvalloissa ja Englannissa. Ruotsissa on kehitetty Cubitus Baby -niminen laite samaan tarkoitukseen. Suomalaiset asiantuntijat suosittelevat laitetta suruprosessin kannalta.
Viimeksi päivitetty 6.10.2014
Shelley Lamond on kokenut lapsen menetyksen liian monta kertaa. Hän on kolmen elävän lapsen jälkeen synnyttänyt neljä lasta kuolleena. Lääkärit eivät osaa sanoa syytä Lamondin epäonneen.
Jäähyväisaika on erittäin tärkeää Lamondille.
Lamondilla on ikävä kokemus siitä, minkälaista on jättää hyvästit lapselle, kun sairaalassa on kiire ja lapsi pitää viedä nopeasti ruumishuoneelle.
”Se on ainoa hetki, jonka saan viettää vauvojeni kanssa. Ne ovat ainoita muistoja, mitä minulle koskaan jää heistä”, Lamond kertoo Daily Mail Australialle.
Lamond on myös hyvästellyt lapsen kehtokylmiön avulla. Silloin koko perhe sai viettää 48 tuntia vauvan kanssa. Myös perheen lapset saivat hyvästellä vauvan rauhassa.
”Ilman kehtokylmiötä jouduin häiritsemään hoitajaa, jos halusin vielä nähdä vauvan. Hoitajan piti sitten hakea vauva ruumishuoneelta”, hän kertoo.
Suomessa vauvaa käydään katsomassa ruumishuoneen yhteydessä olevassa kappelissa.
Lue myös: Kati, 35, koko kohtukuoleman: ”Lapsen sydänääniä ei enää löytynyt”
Lastenklinikan teho-osasto: ”Meillä ei ole aikarajaa”
Suomessa ei ole käytössä kehtokylmiöitä. Lastenklinikan vastasyntyneiden teho-osaston ylilääkäri Sture Andersson pitää suomalaista käytäntöä hyvänä. Hän kertoo, miten heidän osastollaan toimitaan, kun vauva kuolee.
”Meillä menehtyy 15 vauvaa vuodessa. Vanhemmat ovat periaatteessa aina paikalla. Myös lapset tai sukulaiset saavat tulla katsomaan vauvaa. Vauva on aina vähintään kaksi tuntia osastolla. Meillä ei kuitenkaan ole aikatakarajaa”, Andersson kertoo.
Jos vauva on syntynyt päivällä, vanhemmat eivät yleensä jää yöksi sairaalaan. Päivällä syntyneiden kohdalla hyvästely päättyi usein iltaan.
”Vainaja viedään sitten patologiselle osastolle viilentymään. Vauvaa voi vielä käydä katsomassa kappelissa sen jälkeen kun ruumiinavaus on tehty. Kuolinsyytutkimus tehdään virka-aikana, joten esimerkiksi perjantaina kuollutta vauvaa voi tulla katsomaan vasta maanantaina. Jos tosin vanhemmilla on tarve nähdä vauva, asian pystyy järjestelemään vahtimestarin kanssa”, Andersson kertoo.
Lue myös: Miksi kohtu hylkää sikiön?
Surututkija: ”Hyvästelyaika Suomessa liian lyhyt”
Hyvästelyaika on todettu tutkimuksissa merkitykselliseksi suruprosesssin kannalta.
”Suomessa hyvästelyaika jää usein liian lyhyeksi. Vanhemmat ovat usein vielä shokissa muutaman tunnin synnytyksen jälkeen, eikä sureminen pääsee kunnolla käyntiin. Jos vanhemmat vain silittelevät vauvaa ruumishuoneella, saattaa jäädä epätietoisuus, onko vauva kuollut vai ei. Epäilyt lapsen kuolemasta estävät suruprosessin normaalin alkamisen”, surututkija Anna Liisa Aho Tampereen yliopistosta kertoo.
Ahosta on myös hyödyllistä, että kaikki perheenjäsenet hyvästelisivät kuolleen vauvan kunnolla.
”Suosittelen perheen pienillekin kuolleen näkemistä. Tietysti vanhempien täytyy arvioida, miltä ruumis näyttää. Jos vauva näyttää pahalta, voidaan näyttää jokin ruumiinosa. Vanhempien täytyy valmistella lapsi kohtaamaan kuollut sisko tai veli”, Aho kertoo.
Suomessa on kuitenkin tyypillistä, että lapsi on muutaman tunnin osastolla, minkä jälkeen hänet viedään ruumishuoneelle. Vaikka vauvaa voi myös tavata ruumishuoneen kappelissa, se ei Ahon mukaan ole suruprosessin kannalta sama asia.
”Suomessa elää ajatusmaailma, että sairaala omistaa kuolleen vauvan ruumiin. Tämä ei pidä paikkaansa. Vauvan saa viedä kotiin, jos haluaa”, Aho huomauttaa.
Lue myös: NIPT-tutkimus korvaa riskejä sisältävän lapsivesipunktion
Pitkät hyvästit vaikeuttavat patologista tutkimusta
Vauvan kuolinsyyn kannalta on oleellista, että patologinen tutkimus tehdään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Jos tutkimusta lykätään esimerkiksi viemällä kuollut vauva kotiin, kuolinsyytutkimuksen luotettavuus voi vaarantua solurakenteiden hajoamisen vuoksi.
”Pidän kuolinsyyntutkimusta tärkeänä lapsen, vanhempien ja hoitohenkilökunnan oikeusturvan kannalta. Varsinkin lasten kohdalla on tärkeää, että jokainen lapsen kuolema tutkitaan perinpohjaisesti”, Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenpatologi Jukka Laine huomauttaa.
Tällä hetkellä tarkin mahdollinen lopputulos kuolinsyyn tutkimisessa saavutetaan, kun vainaja on ainoastaan muutamia tunteja osastolle ja sitten hänet siirretään kylmiöön. Laine pitää mahdollisena, että kehtokylmiölaitteet toisivat muutokset asiaan.
”Asiaa ei kuitenkaan ole tutkittu”, hän huomauttaa.
Lue myös: Lucas Angel eli 6 viikkoa
Toimiva ratkaisu Suomeen – vai olisiko sittenkään?
Surun käsittelyyn erikoistuneena tutkijana Aho pitää kehtokylmiötä järkevänä, jos se antaa vanhemmille mahdollisuuden viettää enemmän aikaa kuolleen vauvan kanssa.
”Puollan laitetta, jos sen avulla saadaan vanhemmille enemmän hyvästelyaikaa. Tässä yhteiskunnassa ei tosin ole sairaaloita, joissa voisi hyvästellä vauvaa monta vuorokautta. Olisikin kaikin puolin parasta, että vauvan voisi viedä kotiin”, Aho huomauttaa.
Patologi näkee kuitenkin asian toisin.
”Ymmärrän, että aikaa pitää varata osastolle hyvästelemiseen. Ruumis ei kuitenkaan säily kovin pitkään. Kylmiökehto voisi olla ratkaisu tähän. Mahdollisuutta lapsen viemiseen kotiin kehtokylmiössä tietyksi suruajaksi tulisi harkita perusteellisesta ja hyödyt ja haitat tulisi kartoittaa”, Laine sanoo.
Lastenklinikan teho-osaston ylilääkäri ei kuitenkaan usko, että suomalaiset muuttaisivat yleisesti vallitsevia käytäntöjä uuden laitteen vuoksi.
”En usko, että kehtokylmiön käyttö olisi kovinkaan yleistä. Esimerkiksi Naistenklinikalla vanhemmat haluavat tyypillisesti viettää jokusen tunnin kuolleen lapsen kanssa. En ole huomannut, että vanhempien taholta olisi noussut tarve tällaiselle laitteelle”, Andersson huomauttaa.
