Vauva saa vielä syntymän jälkeen napanuoran kautta hyödyllistä lisäverta. Istukka antaa viimeisenä rutistuksena punasoluja, rautaa ja vasta-aineita. Jos napanuora katkaistaan liian aikaisin, lisäetu jää saamatta.

Viimeksi päivitetty 7.3.2011

”Kansainvälisten ohjeiden mukaan napanuora pitäisi sulkea 1–2 minuutin kuluttua lapsen syntymän jälkeen”, kertoo neonatalogi Liisa Rovamo.


 


Kätilöliitossa ollaan samaa mieltä.

”Ei ole mitään syytä kiirehtiä katkaisemisen kanssa, jos lapsen hyvinvoinnissa ei ole mitään vikaa. Vasta kun syke napanuorassa on loppunut, se leikataan”, Kätilöliiton puheenjohtaja Terhi Virtanen kertoo.

Lue myös: Vesisynnytys rauhoittaa äitiä

Verivaje

”Jos napanuora suljetaan 1–2 minuutin iässä, istukasta siirtyy lapseen verta noin 20-40 ml/kg eli noin 1/4–1/3 lapsen verivolyymista”, Rovamo kertoo.

Jos napanuora katkaistaan aikaisemmin, lapselle voi jäädä verivaje.

”Lapsi saattaa jäädä aneemiseksi, mikä näkyy muutaman kuukauden iässä matalina hemoglobiiniarvoina. Lapsi voi myös altistua aivoverenvuodoille matalasta verenpaineesta ja verivajeesta johtuen”, Rovamo huomauttaa.

Anemia on erityisen haitallista imeväisiässä, sillä rauta on tärkeää lapsen aivojen kehityksen kannalta.

Lue myös: Perätilasynnytys

Ei saa nostaa syliin

Vaikka monet äidit haluavat lapsen heti syliin, pitää äidin malttaa odottaa, että istukkaveri siirtyy lapseen ja lapsi saa hengitys- ja verenkiertoelimensä toimintaan.

”Lasta pitäisi pitää äidin synnytyskanavan tasolla, eikä missään nimessä nostaa äidin päälle ennen napanuoran katkaisemista. Jos lapsi on äidin sylissä ja napanuora on auki, veri vuotaa istukkaan päin ja lapsi voi mennä jopa vuotoshokkiin. Tällaisia hätätilanteita on ollut sairaalassani”, Rovamo kertoo.

On myös hyödyllistä, että lapsi rääkäisee ensimmäisen itkunsa vielä napanuora istukassa kiinni.

”Tällöin lapsi saa itseensä enemmän istukkaverta, sillä keuhkopeti imee verta istukasta päin”, Rovamo summaa.

Lue myös: Kun lapsi täytyy avustaa ulos

Sektion jälkeen

Napanuoran liian varhaisella katkaisemisella ei ole niin paljoa haittaa, että hätätilanteessa kannattaisi jäädä odottelemaan.

”Jos lapsi joudutaan viemään elvytykseen, olisi huomattavasti enemmän haittaa siitä, että jäisimme odottelemaan muutamaksi minuutiksi veren siirtymistä vauvaan”, Virtanen huomauttaa.

Sektion jälkeen tilanne on toinen. HUS:n napanuoraohjeistus kertoo napanuoran lypsämisestä keisarinleikkausten kohdalla.

”Lypsäminen lisää vastasyntyneiden verivolyymiä niin, että he ovat ensimmäiset vuorokaudet vakaa vointisempia”, lukee Rovamon laatimassa suosituksessa.

Etenkin keskosille napanuoran lypsäminen on hyväksi. Keisarinleikkauksella syntyneet keskoset tarvitsevat vähemmän verensiirtoja, jos heidän napanuoraansa on lypsetty. Myös aivoverenvuoto- ja keuhkosairausriski pienenee.

Lue myös: Synnytyksiin puututaan liikaa

Käytössä muualla

HUS:in sairaaloissa napanuora-asiassa on olemassa yleinen ohjeistus, mutta miten on muiden Suomen sairaaloiden kohdalla?

”Toimintatavoissa on vaihtelua sairaaloittain ja jopa työntekijöittäin”, Virtanen sanoo.

Kätilöliitosta ollaan kuitenkin sitä mieltä, että napanuora-asiassa on tapahtunut kehitystä.

”Olemme menneet eteenpäin. Napanuoran leikkaaminen tapahtui eri lailla 10–20 vuotta sitten, eikä veren siirtymistä vauvaan huomioitu nykyisellä tavalla”, Virtanen huomauttaa.

Mitä mieltä olet artikkelista?