 |
|
Tyttö, ikä kaksi tuntia.
(Kuvapankkikuva: Crestock) |
”Usein kuulee sanottavan kotisynnyttäjää vastuuttomaksi, vaikka asia on juuri toisin päin. Tiesin mihin olen ryhtymässä ja ymmärsin oman vastuuni asiassa”, Sirpa Räihä kertoo.
Räihä synnytti neljännen lapsensa kotona. Synnytyksessä häntä avusti tuttu kätilö sekä sairaanhoitaja. Kimmokkeen kotisynnyttämiseen antoi huonot sairaalakokemukset.
”Sairaalassa äitiä ei aina kuunnella. Vain kotona äiti voi välttyä turhilta toimenpiteiltä, jotka voivat häiritä synnytyksen etenemistä”, Räihä pohtii.
Rauhaton sairaalaympäristö vaikutti myös kotisynnytyksen valitsemiseen.
”Synnytyssalissa ramppaa vieraita ihmisiä, niin että äiti saattaa alkaa pohtia, mitä muut ajattelevat hänen ääntelystä ja liikehdinnästään”, Räihä sanoo.
Kotisynnytys antoi Sirpalle rauhallisen ympäristön pehmeämmälle synnyttämiselle.
”Ei ole yhdentekevää minkälaisessa ilmapiirissä lapsi saatetaan maailmaan. Synnytyskokemuksella on suuri merkitys äidin synnytyksen jälkeiselle jaksamiselle. Jokaisella äidillä on oikeus tuntea synnyttäneensä hyvin”, Räihä sanoo.
Kotisynnytyksen kulku
Kun Sirpa Räihää supistutti kymmenen minuutin välein, hälytettiin kätilö paikalle. Tämä tapahtui kello kolme yöllä.
”Olimme mieheni kanssa hereillä kahdestaan. Joimme keittiössä kahvia. Minä kävelin ja otin supistuksia vastaan rauhallisesti pöytään nojaillen”, Räihä kertoo.
Kätilö saapui kuudelta. Hän neuvoi muutamia avautumisasentoja.
”Tästä eteenpäin synnytys eteni nopeammin. Istuskelin lattialla leveässä kyykkyasennossa aina supistuksien tullessa. Välillä nojasin sohvaan ja välillä roikuin mieheni kaulassa. Kävin myös pari kertaa kuumassa suihkussa."
Kahdeksalta Räihän mies täytti Aktiivinen synnytys ry:ltä vuokratun synnytysaltaan.
”Menin altaaseen ja supistukset voimistuivat. Aloin tuntea ponnistuksen tarvetta. Kätilö varmisti vielä kohdunsuun tilanteen ja antoi sitten luvan ponnistaa omaan tahtiin."
Vauvan pään ollessa jo näkyvissä Räihän kolmevuotias tyttö pistäytyi huoneessa.
”Tyttäreni ei pelästynyt näkemäänsä, vaan oli enemmänkin utelias. Olimme valistaneet lapsiamme synnytyksestä."
Vauva pääsi heti synnyttyään altaan kautta äidin syliin.
”Istuin lämpimässä vedessä, pidin vauvaa sylissä ja lauloin hänelle tervetuliaisiksi kohtulaulua, jonka tiesin vauvan tunnistavan."
Synnytyksen jälkeen Räihä tunsi olonsa turvalliseksi ja rauhalliseksi.
”Kotisynnytyksessä ihaninta oli se, että synnytyksen jälkeen sai olla kotona oman
perheen parissa ja levätä vauvan kanssa rauhassa omassa sängyssä."
Teksti: Jarkko Uro
|
Kotisynnytys Suomessa
Suomalainen synnytyskäytäntö on Euroopan mittakaavalla hyvin sairaalakeskeinen.
”Britanniassa ja Manner-Euroopassa kotisynnytykset ovat yleisempiä. Hollannissa jopa joka kolmas lapsi syntyy kotona”, kätilö ja kotisynnytyksestä gradun tehnyt terveystieteiden maisteri Maija-Riitta Jouhki sanoo.
Jouhkin tutkimuksen mukaan kotisynnytyksen valinneita suomalaisia naisia yhdistää käsitys synnytyksestä luonnollisena tapahtumana.
”Kotisynnyttäjät kokevat kodin luonnolliseksi synnytysympäristöksi, jossa äiti voi säilyttää itsemääräämisoikeutensa”, Jouhki sanoo.
Kotisynnyttämistä voi pitää eräänlaisena kapinana medikalisoitunutta äitiyshuoltoa kohtaan.
”Synnytysten hoitoon liittyvät lääketieteelliset toimenpiteet ovat lisääntyneet. Täydellisen itsemääräämisoikeuden äiti voi säilyttää ainoastaan synnyttämällä kotona”, Jouhki huomauttaa.
Kotona riskit ovat suuremmat
Kotisynnytyksessä riskit ovat aina suuremmat kuin sairaalasynnytyksessä. Jouhki neuvookin kotisynnytystä harkitsevia äitejä perehtymään asiaan huolella ennen päätöksen tekemistä.
”Viidessä prosentissa normaalisti edenneissä synnytyksissä esiintyy komplikaatioita kuten istukan ennenaikaista irtoamista, voimakasta verenvuotoa ja sikiön hapen puutetta”, Jouhki kertoo.
Kotisynnytyksen suurin pullonkaula on sairaalakuljetus. Miten saada äiti nopeasti sairaalaan, jos jotain menee pieleen?
”Suomessa välimatkat ovat usein pitkiä. Matkaan kulunut aika saattaa koitua kohtalokkaaksi todellisessa hädässä”, Jouhki kertoo.
Jouhki ei itse hoida kotisynnytyksiä. Enemminkin hän toivoo kodinomaisuutta sairaaloihin.
”Ympäristö on merkittävä tekijä synnytyksessä. Sairaalan on siksi pyrittävä kodinomaisuuteen. Mutta ennen kaikkea äidin itsemääräämisoikeutta täytyy kunnioittaa”, Jouhki sanoo.
Teksti: Jarkko Uro
|
Lue lisää synnytyksestä: