Todellisuudessa, varoituksista huolimatta perheen parivuotias tyttö on jo kauan ennen kolmisanaisia lauseita oppinut klikkaamaan itsensä Barbie-nettisivulle vaihtamaan verkkonukelle vaatteita. Hänen muutamaa vuotta vanhemman isoveljensä sormet vilisevät kännykän kosketusnäytöllä antamassa Angry Birdsin linnuille kyytiä.
Lasten pelaamiseen kuluva aika vaihtelee melko paljon perheiden välillä. Kulutusmääräksi on erilaisilla keskustelupalstoilla tavallisimmin ilmoitettu parista tunnista vuorokaudessa tuntiin viikossa. Tutkimusten mukaan eurooppalaisista ja amerikkalaisista lapsista ja nuorista 77,2-91,7 prosenttia pelaa erilaisia elektronisia pelejä.
Peleistä saa kielitaitoa ja ongelmanratkaisukykyä
Pelien suosio aiheuttaa huolta siitä, että ne haittaisivat lapsen kehitystä. Todentuntuiset hahmot, tarinat ja ääniefektit voivat aiheuttaa pelkoja ja painajaisia. Pelien ajatellaan myös juurruttavan väkivaltaa hyväksyviä asenteita, turruttavan empatiakykyä ja passivoivan. Pelit tuovat väkivallan, vääränlaiset roolimallit ja seksiin liittyvät asiat liian varhain lapsen tietoisuuteen. Lisäksi lapsen terveydelle ei tee hyvää istua monta tuntia ruudun ääressä ulkoleikkien ja liikunnan sijaan.
Kuulostaapa tutulta. Peleihin liittyvä keskustelu on hyvin samanlaista kuin television haittavaikutuksien jo monta vuosikymmentä kestänyt ruodinta.
Pelit voi kuitenkin nähdä toisenlaisessakin valossa.
”Eivät pelit ole huono media. Pelaaminen ei ole vaarallista ihan vain siksi, että se on suosittua. Enemmänkin voisi ajatella niin, että pelaaminen on suosittua, koska se on hauskaa”, toteaa yliopistonopettaja Antti-Jussi Lakanen Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitokselta.
Pelaamisella on todettu olevan lasta kehittäviäkin vaikutuksia.
”Tutkimuksissa on selvinnyt, että monet pelit edistävät koordinaatiota, loogista ajattelua ja ongelmanratkaisukykyä. Englanninkielisistä peleistä imee myös helposti kielitaitoa”, luettelee Lakanen.
Pelaaminen voi lisätä oppimismotivaatiota, kun opittavaan asiaan saa tutustua hauskalla tavalla. Lisäksi lapsen tiedontyöstämisen taidot sekä visuaalinen ja avaruudellinen hahmottaminen kehittyvät. Lapsi voi pelien avulla saada myös tietoa esimerkiksi historiasta ja vieraista kulttuureista.
Pelejä ei tarvitse nähdä passivoivana. Pelaaminen on usein hyvinkin sosiaalista ja vuorovaikutteista. Lapset kommunikoivat pelatessaan vilkkaasti keskenään ja jakavat elämyksiä. Lisäksi pelit tarjoavat muiden medioiden tavoin roolimalleja ja samastumiskohteita oman persoonallisuuden ja identiteetin rakennusaineiksi.
Tutkimuksissa ei ole myöskään havaittu, että koulumenestyksessä olisi eroa paljon pelaavien ja vähän pelaavien lasten välillä.
Lapsi ja hänen lelunsa ovat aikansa tuotteita
Pelit voidaan nähdä osana nykykulttuuria ja tulevaa kehitystä. Pelaamalla lapset oppivat käyttämään luontevasti teknisiä laitteita. Tämä on tärkeää, sillä tekniikka kehittyy vauhdilla. Kosketusnäytöt ja peleissä käytettävä 3D-grafiikka saattavat piankin rantautua toimistoihin, ja interaktiiviset taulut ovat jo kouluissa käytössä.
Pelien avulla on Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitoksella pyrittykin saamaan lapset kiinnostumaan ohjelmoinnista, joka on se aikaansaava voima pelienkin taustalla.
”Pidämme peliohjelmoinnin kursseja lapsille ja nuorille. Tarkoitus on saada heidät kiinnostumaan pelien kautta ohjelmoinnista ja ehkä sitä kautta saada innoitusta ammatinvalintaan”, kertoo Lakanen.
Ei kuitenkaan voi sivuuttaa sitä seikkaa, että pelit voivat aiheuttaa riippuvuutta ja lapset kököttävät paljon ruudun ääressä.
”Pelaamisellakin on rajansa, mutta kohtuushan on tärkeintä muissakin harrastuksissa. Ja jos väkivaltaisuutta miettii, niin voisihan sitä yhtä hyvin väittää, että jääkiekko on liian hurja harrastus”, Lakanen pohtii.
Tässäkin vaaditaan oman lapsensa tuntemusta. Osa lapsista jää helposti peleihin koukkuun tai vaikuttuvat niistä voimakkaasti. On aikuisen tehtävä huolehtia siitä, että pelien sisältö ja kulutuksen määrä on lapselle sopiva.
Joka tapauksessa teknologia on aina avannut erilaisia tulevaisuudennäkymiä. Ehkäpä 5-vuotiaat piirtämisen ja palikoiden kasaamisen sijaan vielä koodaavat omat pelinsä.
Teksti: Jaana Kinnari
Kuva: iStockphoto
Lue myös:
Kännykän käyttö sujuu pikkulapsilta paremmin kuin polkupyöräily
Lapset mainonnan armoilla
Lapset altistuvat väkivaltauutisille
Piirretyissä paljon väkivaltaa
Lähteet:
Pelaamisen vaikutukset
Pelit oppimisympäristönä
Tietokonepelien pelaamisen yhteys koulusuoriutumiseen