Toki suuria yhteiskunnallisia muutoksia on tapahtunut ennenkin lyhyen ajan sisällä, mutta yleensä vanhemmat ovat tienneet, miten heidän lapsensa tulevat elämään, ja niin muodoin myös, millaisia tietoja ja valmiuksia he tarvitsevat. Vanhemmat ja muut lapsia lähellä olevat aikuiset ovat siksi voineet tarjota lapsille parasta tietoa ja käytännön taitoja. Ei tarvitse mennä ajassa kovin kauas taaksepäin, kun valtaosa lapsista kasvoi varsin muuttumattomassa ympäristössä, jonka he ottivat haltuunsa vanhempien jälkeen, olivatpa sitten maanviljelijöitä, kalastajia, käsityöläisiä tai jonkin muun ammatin harjoittajia.
Nykyään vanhemmat eivät voi enää opettaa ammattia jälkikasvulleen. He tuskin edes tietävät, millaiset seurustelumuodot ja ajattelutavat leimaavat heidän lapsensa tulevaa elämää! Ei ihme, että osa vanhemmista tuntee epävarmuutta tehtävässään. Voiko mennä sanomaan, mitä tietoja ja valmiuksia lapset tarvitsevat aikuisina, kun yhteiskunnan tulevaisuudesta tiedetään niin vähän?
Tietoyhteiskunnan tärkeät valmiudet
Modernissa tietoyhteiskunnassa selviytymiseen katsotaan tarvittavan viittä perusvalmiutta: suullista ilmaisutaitoa, luku-, kirjoitus- ja laskutaitoa sekä tieto- ja viestintäteknologian käyttämiseen liittyviä perustaitoja. Nämä valmiudet ilmaisevat tietyllä tavalla, mikä nyky-yhteiskunnassa on keskeistä. Vaikka edellä mainittujen taitojen opettaminen lapsille on koulun tehtävä, on toivottavaa, että sekä kodeissa että päiväkodeissa pohdittaisiin, miten pohja näille valmiuksille voitaisiin laskea mahdollisimman varhain turvautumatta muodolliseen opetukseen.
IT-valmiudet
Tietotekninen osaaminen tulee todennäköisesti olemaan erittäin tärkeää informaatioyhteiskunnan lähitulevaisuudessa. Aikuisilla pitää olla valmiuksia, jotka he voivat siirtää lapsilleen. Useimpien pienten lasten vanhemmat käyttävät kyllä tieto- ja digitaalitekniikkaa niin työ- kuin yksityiselämässäänkin, ja heillä on toki perustiedot hallussaan. Tietotekniikan kehitys on kuitenkin niin nopeaa, että nuorempien on vanhempia helpompi pysyä siinä mukana. Vaikka vanhemmat päättäisivätkin – ainakin kotona – mitä digilaitteita heidän lapsensa saavat käyttää ja kuinka paljon, kokemus osoittaa, että lapset menevät käytännön taidoissa pian vanhempiensa ohi ja hallitsevat heitä paremmin tietoverkot, pelit ynnä muun.
Muutosten kohtaaminen
Monet uskovat, että joustavuus, muutoshallinta ja sopeutumiskyky ovat tulevaisuudessa tärkeitä ominaisuuksia. Se johtuu siitä, että useimmat nyt kasvavat lapset joutunevat vaihtamaan tehtävää/ammattia useita kertoja työikänsä mittaan. Siksi ei riitä, että he oppivat lapsena ja nuorena tietyn ammatin vaatimat valmiudet, vaan heidän täytyy omaksua myös tiedot ja taidot, joita tarvitaan riippumatta siitä, millaisen elämänuran he myöhemmin elämässä valitsevat. Aikamme työelämää tutkivat tähdentävät mielellään, että nykykansalaisen tulee pystyä sopeutumaan ja hyväksymään muutokset sekä kommunikoimaan ja toimimaan yhdessä erilaisten ihmisen kanssa. Uusissa yrityksissä – niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla – tullaan tarvitsemaan yhteistyötä yrityksen kehittämiseksi ja sopeuttamiseksi alati muuttuviin olosuhteisiin. Muita tärkeitä ominaisuuksia ovat luovuus, uteliaisuus ja kaiken sellaisen kyseenalaistaminen ja testaaminen, mikä saa työntekijät toimimaan ”kuten aina ennenkin”.
Teksti: Jon Olav Berg
Julkaistu alun perin Oppiminen: Lapsen suunnattomasta oppimiskyvystä -oppaassa
Copyright © 2011 Vaukirja
Kuva: iStockphoto