Lapset katastrofien keskellä

Haitissa asutaan teltoissa.

Katastrofien ja sotien seuraukset ovat pitkät. Terveydenhuoltojärjestelmä romahtaa. Ruoka ja vesi loppuu. Ja lasten koulunkäynti keskeytyy.

"Haitin maanjäristys on tuplakatastrofi, sillä maa eli hiljaista kriisiä jo ennen järistystä. Haitilaisia riivasivat musertava köyhyys, työttömyys, korkea lapsikuolleisuus, alhainen koulutustaso ja olematon terveydenhuolto", UNICEFin suunnittelija Eija Oksanen kertoo.

Lapset olivat siis Haitissa kovilla jo ennen maanjäristystä.

"Viidennes lapsista kärsi aliravitsemuksesta. Lasten vastustuskyky taudeille ja aliravitsemuksen kestokyky ovat siis hyvin matalat", Oksanen sanoo.


Terveysuhkia

Huonosta hygieniasta kärsivälle katastrofialueelle puhkeaa helposti epidemioita.

"Kun ravitsemustila ja hygienia heikkenevät, sairaudet leviävät. Lapset ovat muutenkin herkkä ryhmä sairauksille. Ravinnonpuute heikentää lasten vastustuskykyä entisestään", juuri Haitista palannut Punaisen Ristin sairaanhoitaja Jaana Ihanalainen kertoo.

Lapset kärsivät myös välillisesti. Kun vanhemmilla menee huonosti, tämä heijastuu lapsiin.

"Esimerkiksi aliravitsemus ja stressi vaikuttaa imettävien äitien kykyyn tuottaa maitoa, mikä vaikuttaa suoraan lasten terveyteen", Oksanen huomauttaa.


Leikki on lapselle tärkeää varsinkin kovissa oloissa.


Lapsuuden loppu

Ihalainen huomasi Haitissa ollessaan, että monet isommat sisarukset olivat joutuneet ottamaan vanhemman roolin.

"Vanhemmat sisarukset olivat ottaneet vastuun pienistä lapsista, jos äiti oli vammautunut tai kuollut maanjäristyksessä. Se on iso vastuu lapselle", Ihalainen toteaa.

Lasten tulevaisuutta varjostaa myös koulujärjestelmän romahtaminen. Lapsen kehityksen kannalta on hyvin ratkaisevaa, saako lapsi oppia koulussa vai joutuuko hän kamppailemaan oman selviytymisensä eteen kadulla.

"Järistyksessä vaurioitui 4000–5000 koulua. Suurin osa tuhoutui käyttökelvottomiksi. Toimitamme koulutarvikkeita ja olemme perustaneet väliaikaisia telttakouluja Haitiin", Oksanen sanoo.


Hyväksikäyttö

Tautien ja aliravitsemuksen lisäksi lasten hyvinvointia uhkaa lapsisieppaukset.

"Lapsikauppa on valitettavasti tuttu muuallakin kuin Haitista. Esimerkiksi Tsunamin aiheuttamassa kaaoksessa esiintyi lapsikauppaa", Oksanen kertoo.

Lapset myydään adoptoitaviksi, lapsityöläisiksi tai prostituoiduiksi.

"Varsinkin yksin jääneet lapset ovat helppoja uhreja erilaiselle hyväksikäytölle. Yhteisöt ovat keskeisessä asemassa lasten suojelussa. Siksi UNICEF pyrkiikin vahvistamaan paikallisen yhteisön verkostoitumista lasten suojelemiseksi", Oksanen kertoo.

Lapsikaupan estämiseksi UNICEF auttaa myös Haitin viranomaisia raja- ja lentokenttävalvonnassa.


UNICEF mahdollistaa koulunkäynnin haitilaisille lapsille.


Apua järjestöiltä

Mitä avustusjärjestöt ovat sitten pystyneet tekemään lasten aseman parantamiseksi Haitissa?

Suomen Punainen Risti on keskittynyt terveydenhuoltopalveluiden tarjoamiseen Hatisissa.

”Muiden maiden Punaisien Ristien kautta Haitiin on viety monenlaisia palveluita kuten vedenpuhdistuslaitteita ja muita avustustarvikkeita”, Ihalainen kertoo.

Järjestöt ovat tuoneet lapsille korkeaenergistä hätäruokaa. Äideille on puolestaan jaettu keittiövälineitä, joiden avulla he voivat laittaa lämmintä ruokaa lapsilleen. Kansainvälinen Punainen Risti etsii puolestaan kadonneita sukulaisia yksinäisille lapsille.

UNICEF toimii osittain samalla alueella. Järjestö tarjoaa lääkkeitä, rokotuksia ja hätäapuravintoa lapsille. UNICEF haravoi myös kaduilla harhailevia lapsia, rekisteröi heitä ja pitää heidät turvassa kunnes lasten eloon jääneet sukulaiset tavoitetaan.

UNICEF pyrkii helpottamaan lasten asemaa myös leikin keinoin. Leireille on perustettu lapsiystävällisiä tiloja, joissa lapset voivat leikkiä aikuisten valvonnassa. Leikki on tärkeää varsinkin katastrofin keskellä, sillä se lievittää stressiä tuomalla arjen tuntua vaikean tilanteen keskelle.

Teksti: Jarkko Uro

Lahjoita rahaa Suomen Punaiselle Ristille
Lahjoita rahaa UNICEFille

Työntekijän silmin Jaana Ihalainen palasi noin viikko sitten Haitista. Hän toimi Suomen Punaisen Ristin liikkuvalla klinikalla sairaanhoitajana. "Joka päivä keräsimme tarvikkeet ja siirryimme uuteen paikkaan. Klinikkamme vei terveydenhuoltopalvelut sinne, missä apua eniten tarvittiin", Ihalainen kertoo. Äitien tilanne Haitissa liikutti Ihalaista. "Äidit joutuvat todella vaikeaa asemaan. He luovat kodin katastrofin keskelle aivan tyhjästä. Vain pari keppiä ja kangasta. Miten haasteellista äitien on varjella lapsiaan siinä ympäristössä", Ihalainen pohtii. Monet lapset jäivät syystä tai toisesta kokonaan ilman perushoivaa. "Välillä lapset tulivat yksin klinikalle hakemaan lääkettä. Emme voineet antaa lääkkeitä lasten käsiin, joten etsimme aina vastuullisen aikuisen, joka hoitaisi lääkkeiden annostelun", Ihalainen kertoo. Yksin kuljeskelevat lapset eivät aina olleet orpoja. "Katastrofi yksinkertaisti vie köyhien äitien viimeisetkin voimavarat hoitaa lapsiaan", Ihalainen summaa. Teksti: Jarkko Uro