Raskaus voi olla hermoja raastavaa. Onko kaikki kunnossa? Mitä jos raskaus menee kesken? Osaanko olla vanhempi? Huoli ei kuitenkaan lopu siihen, kun lapsi on maailmassa. Päinvastoin, silloinhan huolehtiminen vasta alkaakin. Tervetuloa vanhemmuuteen!

Viimeksi päivitetty 17.6.2015

Tuoreille vanhemmille tämä on varmasti tuttua: Saat vihdoin huutavan jälkikasvun nukahtamaan ja voisit hetkeksi itsekin hengähtää. Mutta se ei onnistukaan, vaan pelko hiipii mieleen. Kohta löydät itsesi tarkistamasta vartin välein, hengittääkö lapsi. Varmuuden vuoksi saatat vielä herätellä vauvaa, ihan vain varmistaaksesi, onko lapsi varmasti kunnossa



Vau.fi:n foorumilla äidit tunnistavat ilmiön. Sydän on syrjällään jälkikasvun puolesta.

”Pelkään ihan tajuttomasti, että tyttö vain yksinkertaisesti lakkaa hengittämästä. Tai tukehtuu pukluun tai sylkeen. Tarkistan siis tytön hengityksen – toisinaan useita kertoja hänen nukkuessaan”, nimimerkki ReginaVeritas kertoo. 

”Pelkään myös, että joku vie hänet minulta pois, siis ihan kuka vaan, lastensuojelu, kidnappaaja, joku hullu, kuka tahansa”, hän paljastaa.

Lue myös: Nämä kuusi asiaa yllättävät vanhemmuudessa

Kohde muuttuu, pelko pysyy

Pienen pojan äiti Sinbbu kertoo pelänneensä aluksi, että raskaus menee kesken. Sitten poika syntyi, ja Sinbbu alkoi pelätä kätkytkuolemaa. Nyt hän ei enää pelkää kätkytkuolemaa, mutta huoli on silti läsnä.

”Murehdin tulevia vuosia ja sitä, että eihän kukaan kiusaa ihanaa poikaani koulussa”, Sinbbu kirjoittaa.

Myös Elisha86 murehtii jo tulevaisuutta. Hänenkin suurin pelkonsa on, että lasta kiusataan koulussa.

”Ainakin omasta mielestä [kiusaaminen] tuntuu olevan nykyään aika yleistä ja vieläpä todella rankkaa! Itse saanut koulukiusaamisesta kärsiä, ja se jos mikä on henkistä – joskus myös fyysistä – väkivaltaa pahimmillaan”, Elisha86 kirjoittaa.

”Mua on alkanut pelottaan, että kun tää poitsu tästä kasvaa ja oppii kävelemään ja kiipeilemään, niin se onnistuu kiipeämään tuon meidän kaiteen päälle ja putoaa alakertaan. Kylässä käyneet taaperot ovat osoittaneet kiinnostusta kaidetta kohtaan, kun kissat siinä kiipeilee”, Suski88 puolestaan kertoo.

”Ja porttikin on vielä tekemättä portaisiin”, hän huolehtii.

Lue myös: Kymmenen askelta kohti stressittömämpää arkea

Huolet tulevat uniin

”Joskus olen nähnyt painajaista, että unohdan lapseni jonnekin ja paniikissa etsin ja haen häntä”, Sinbbu kertoo.

”Kun poika oli ihan pienen pieni, niin saatoin yöllä yhtäkkiä havahtua ja aloin etsimään poikaa sylistäni ja kauhu sen kuin kasvoi, kun unen pöpperössä hamusin tyhjää peittoani, vaikka olin laittanut lapsen turvallisesti omaan sänkyynsä nukkumaan”, Sinbbu muistelee.

ReginaVeritas sen sijaan näki jokin aika sitten painajaista, että demoni oli ottanut vallan hänen tyttärensä. Hän heräsi itkien.

”Näen myös välillä painajaisia siitä, että tyttö inhoaa minua. Raskausaikana näin painajaisia siitä, että vauva aina kutistui minun sylissäni, mutta kasvoi muiden”, ReginaVeritas kertoo.

”Mikä huoli ja murhe sitä voi lapsen vuoksi olla. Sydän pakahtuu rakkaudesta ja huolesta, vaikka kaikki on hyvin”, Sinbbu muotoileekin hyvin.

Kuulostaako tutulta?

Lue lisää kommentteja ja kerro omat pelkosi: Äitiahdistus raskauden jälkeen

Mitä mieltä olet artikkelista?