Vanhempi saattaa kuvitella olevansa yksiselitteinen ja selkeä sanomisissaan, mutta silti usein vaikuttaa siltä aivan kuin lapsi kuulisi asiat täysin toisin. Vierasbloggari Jona konkretisoi.

Viimeksi päivitetty 3.6.2013

Tarkkailtuani aikani kaksi- ja nelivuotiaita tyttäriäni olen tullut siihen tulokseen, että aikuisten ja lasten välillä jököttää jykevä kielimuuri. Lapseni eivät juuri koskaan ymmärrä sanomisiani toivomallani tavalla.


 


Mitäkö tarkoitan? Tätä:

Näin sanon: Se on todella tärkeä kirje, anna se heti äidille takaisin.
Näin lapsi kuulee minun sanovan: Olisi mahtavaa, jos voisit vetäistä kirjeen vessanpöntöstä alas.

Lue myös: Asiantuntija: Anna lasten neuvotella keskenään

Näin sanon: Tekisin tämän mieluiten yksin.
Näin lapsi kuulee minun sanovan: Kaikkein parasta olisi, jos tekisit tämän puolestani.

Näin sanon: Jos kaikki auttavat siivoamisessa, homma sujuu sutjakammin.
Näin lapsi kuulee minun sanovan: Voisitko mennä laittamaan kaikki rakennuspalikkasi sukkalaatikkooni?

Lue myös: Tiedät, että sinulla on taapero, kun…

Näin sanon: Ole varovainen sen kulhon kanssa!
Näin lapsi kuulee minun sanovan: Heitetään kulho lattialla ja testataan pomppiiko se!

Näin sanon: Voisitko olla hiljaa sen aikaa kun puhun isin kanssa?
Näin lapsi kuulee minun sanovan: Juuri nyt on tosi hyvä hetki jammailla joulumusiikin tahtiin!

Näin sanon: Ei jäätelöä tänään, on jaksettava odottaa lauantaihin.
Näin lapsi kuulee minun sanovan: Heittäydy ihmeessä lattialle ja teeskentele sähköiskun saanutta mustekalaa. Muista huutaa, jotta kaikki varmasti osaavat kääntyä katsomaan. Jos toimit näin, saat jäätelöä heti.

Lue myös: Lapsuus on lokeroimaton ihmemaa

Näin sanon: Odota vähän, äiti on puhelimessa.
Näin lapsi kuulee minun sanovan: Voisit mennä piirtämään jotain mielenkiintoista olohuoneen seinään.

Näin sanon: SEIS!
Näin lapsi kuulee minun sanovan: Juostaan kilpaa!

Näin sanon: Sanoinhan jo, että ei enempää kuin kaksi kirjaa. Nyt nukkumaan.
Näin lapsi kuulee minun sanovan: Luen mielelläni vielä yhden kirjan kunhan vain pyydät 40 kertaa valittavalla äänellä.

Näin sanon: Mutta tuohan on juhlamekkosi ja nyt on ihan tavallinen tiistai…
Näin lapsi kuulee minun sanovan: Juhlamekko sopii oikein hyvin hiekkalaatikolle!

Lue myös: Kun pinna palaa

Näin sanon: Pese kädet ennen kuin tulet syömään.
Näin lapsi kuulee minun sanovan: Ruoka maistuu paljon paremmalta kun sitä ensin taputellaan vähän.

Näin sanon: Ei saa kaivaa nenää. Haen paperia niin voit niistää.
Näin lapsi kuulee minun sanovan: Voisitko ojentaa minulle räkäklönttisi?

Lue myös: Taltuta taapero kivikautisella puheella!

Näin sanon: Äiti käy tällä kertaa vessassa yksin.
Näin lapsi kuulee minun sanovan: Tule vain istumaan syliini.

Näin sanon: Hammaspesulle!
Näin lapsi kuulee minun sanovan: Voisitko kirkua täyttä kurkkua samalla tavalla kuin kauhuleffoissa?

Jonan blogiin (norjaksi)

Foorumilta: ”Tyttö on voimakastahtoinen”

”Hän tahtoisi kaiken, jos hakee pois kielletystä paikasta, alkaa aivan älytön huuto. Ja sehän ei sitten lopu millään. Jos ei saa tahtoaan läpi, sama juttu”, äiti kirjoittaa Vau-foorumilla.

Äidillä on loppunut keinot lapsen kasvatuksessa.

”Olen pulassa enkä tiedä mitä lapseni kanssa tekisin, ensimmäinen lapsi kun on. Alan väsyä ainaiseen huutoon, ruoan heittelyyn, ja moneen muuhun asiaan. Olen yrittänyt jo pienestä asti hänelle opettaa mikä on oikein ja mikä väärin, tuntuu ettei mikään vaan tehoa”, äiti kertoo.

Keskustele villeistä lapsista Vau-foorumilla.

Mitä mieltä olet artikkelista?