 |
|
Madonna-ikonit eivät ole myyttien alkuperä. |
Ikivanhaa perua? Äitimyytti tuo mieleen vanhat maalaukset lempeästä Madonnasta ja sylissä lepäävästä Jeesus-lapsesta. Vuosisatoja vanhat ajatukset äitiydestä eivät kuitenkaan tarkoita samaa kuin äitimyytti.
"Myytillä viitataan usein historiallisesti hyvin tuoreeseen äitiyteen tai isyyteen. Ajatus siitä, että äiti on lapsen ensisijainen huoltaja ja isä elättää perheen, on kehittynyt modernin palkkatyön myötä", Vuori kertoo.
Vanhemmuuden ympärille rakentuneet myytit eivät siis viittaa mihinkään alkuperäiseen ja myyttiseen vanhemmuuteen. Ne ovat seikkoja, joista neuvotellaan jatkuvasti.
"Kyse on kulttuurisista käsityksistä, jotka ovat koko ajan muutoksessa ja kiistelyn kohteena. Kun puhumme niistä myytteinä, jähmetämme samalla käsitystämme vanhemmuudesta, sillä myytti näyttää viittaavan eräänlaiseen muuttumattomaan alkutarinaan", Vuori huomauttaa.
Mutta entä kuva Madonnasta? Eikö sen jähmettynyt voima vaikuta millään tavalla nykykäsityksiimme?
"Vanhemmuudesta on tietysti myös idealistisia ja myyttisiä piirteitä. Mutta ne ovat vain osa asiaa. Arkisia ratkaisuja säätelevät myös käytännön seikat. Esimerkiksi nykyisen kaltainen kotiäitiys Suomessa ei olisi mahdollista ilman kotihoidon tuen järjestelmää, joka taas puolestaan ohjaa kotiäitiyden kestoa ja sisältöä", Vuori täsmentää.
IsämyyttiUsein kuulee puhuttavan äitimyytistä, mutta puhuuko kukaan isämyytistä ja sen ongelmallisuudesta?
"Äitimyytti on kriitikoiden käyttämä termi, jolla on vastustettu naisen yhteiskunnallisen tehtävän rakentamista pelkästään äitiyden ympärille", Vuori sanoo.
Koska isyys on noussut yhteiskunnallisen keskustelun kohteeksi vasta viime aikoina, ei vastaavaa isämyytin käsitettä ole käytetty julkisessa keskustelussa. Tulevaisuudessa tosin myös isämyytti saattaa olla yhteiskunnallisen väännön kohteena.
"Tässäkin haastattelussa puhumme äitiyden ja isyyden myyteistä rinnakkain. Se kertoo siitä, että olemme yhä enemmän kiinnostuneita isästä", Vuori huomauttaa.
Tämän päivän isyyttä käsittelevissä keskusteluissa pohditaan usein, meneekö vanhemmuuden työnjako sukupuolen mukaan ja kuinka pitkälle näitä sukupuolitettuja rajoja voidaan muokata.
"Voiko isä toimia samaan tapaan pienten lasten hoivaajana kuin äiti? Pitääkö lapsen kehityksen kannalta hänellä olla kaksi (ja vain kaksi) hoitajaa, joiden tehtävät menevät sukupuolen mukaan? Näistä kysymyksistä olemme tällä hetkellä rakentamassa isämyyttiä", Vuori esittää.
Haittaa vai hyötyä?"Myytit elävät äitien ja isien päänsisäisissä keskusteluissa, joissa sekoittuvat omat haaveet, toiveet, arjen epävarmuus, toisten ihmisten kommentit, kulttuurituotteiden luomat odotukset ja ammattilaisten neuvot", Vuori sanoo.
Päänsisäiset keskustelut voivat johtaa epäsuotuisiin vaikutuksiin.
"Vahvat kulttuuriset käsitykset yhdestä ja oikeasta asioiden tilasta ehkäisevät vanhempia etsimästä hyviä ratkaisuja", Vuori sanoo.
Myytit voivat myös luoda suuria odotuksia siitä, minkälaista äitiyden tai isyyden pitäisi olla.
"Liian suurista odotuksista voi seurata konflikteja, pettymyksiä, väsymystä ja turhautumista", Vuori kertoo.
Negatiivisista vaikutuksista huolimatta myyteistä on myös hyötyä. Myytit voivat pohjata monia hyviä toimintatapoja ja ajattelumalleja.
"On tärkeää, että kulttuurissamme on myös sellaisia myyteille rakentuvia odotuksia, että äidin pitää saada rauhoittua elämään uuden lapsen kanssa. Äidillä täytyy olla aikaa etsiä tiettyä elämän rytmin hitauden ja hektisyyden täyteisyyttä", Vuori summaa.
Nykypäivänä tämä hektinen hiljentyminen syntymän äärelle koskee myös miehiä. Liekö ajan kysymys, koska miehet saavat omat Madonna-maalaukset kannettavakseen?
Teksti: Jarkko Uro