Tatuoinnit ja lävistykset äidillä ovat edelleen joillekin liikaa – ja riittävä syy äänekkääseen arvosteluun. Kahden lapsen äiti, Sonja, kertoo tatuoidun ja lävistetyn kotiäidin arjesta, ja kohtaamistaan ennakkoluuloista.

Neljävuotias Pietu ja 1,5-vuotias pikkuveli Petja juoksevat ympäri pihaa ja näyttävät temppuja. Heidän kanssaan hiekkakakkuja leipovalla kotiäidillä on lävistyksiä, venytetyt korvanlehdet sekä käsissään ja jaloissaan komeat tatuoinnit.


 


Sonjan ötökkötatuoinnit kertovat kantajansa hyönteiskiinnostuksesta, ja kotona perheellä onkin lemmikkitorakoita, tuhatjalkaisia ja kaksi käärmettä. Käsien syrjissä on tatuoituna ”proud mama”.

Dyykkaamista ja ötököitä harrastava Sonja ei mene tatuointeineen aivan perinteisen kotiäidin muottiin – ja saa kuulla siitä tasaisin väliajoin.

Huutelua ja huorittelua

Tuntemattomat ihmiset saattavat kadulla huudella perään, ja erityisesti internetissä erilainen ulkomuoto kiihdyttää tunteita.

”Varsinkin keski-ikäiset ihmiset kokevat, että on heidän tehtävänsä kommentoida ulkonäköäni. Huorittelua tulee jopa lasten kuullen”, Sonja huokaa.

Lisäksi ulkonäön perusteella kyseenalaistetaan Sonjan kyvyt äitiyteen.

”On tultu sanomaan ettei Herran olisi pitäny suoda miulle lapsia. Mutta miun mielestä ulkonäöllä ei ole mitään tekemistä hyvän äitiyden kanssa.”

Sonjan mielestä tavallisesta poikkeava ulkomuoto pikemminkin lisää paineita onnistua vanhempana, sillä sellainen ihminen on usein tavanomaista enemmän luupin alla.

”Tunnen muitakin niin sanotusti vaihtoehtosemman näköisiä vanhempia, enkä näe että heissä olisi mitään vikaa, vaan päinvastoin! En mie koe, että hyö olisivat parempia, vaan että heillä on varmana suuremmat paineet ’onnistua'”, Sonja pohtii.

”En ole erilainen, olen oma itseni!”

Sonja kertoo, ettei ole enää ulkomuodoltaan niin räväkkä kuin ennen lapsia, mutta hän ei myöskään aio muuttaa itseään ”valtavirtaisemmaksi” muiden mielipiteiden takia.

”Kasvatin hiukset päähän, etten herättäisi niin paljon huomiota kuin vihreällä irokeesillä. Ehkä ihmisten suhtautuminen muuttui jonkin verran. Jos en olisi sinut itseni kanssa, niin saattaisin tehdä itsestäni neutraalimman. Mutta ideana ei ole kapinoida. En ole erilainen, vaan oma itseni”, hän toteaa tyynesti.

”Meidän lapsi ei leiki teidän lapsen kanssa.”

Muiden vanhempien suhtautuminen räväkkään äitiin on ollut välillä raakaa. Toisiin äiteihin tutustuminen on osoittautunut hankalaksi, ja käytös leikkikentällä tyrmistyttää.

”Olen asunut Jyväskylässä nyt reilut kuusi vuotta ja haluaisin tutustua uusiin ihmisiin, mutta en oikein tiedä, mitä kautta tutustuisin. Muutaman kerran joku äiti on jopa tullut hakemaan oman lapsensa pois, ettei leiki minun lasteni kanssa.”

Leikkikentällä koettu syrjintä kuulostaa uskomattomalta. Tarinaansa kertova nainen on avoin ja ystävällinen, ja vanhempi poika Pietu vaikuttaa harvinaisen fiksulta ja kohteliaalta pieneltä mieheltä. Ei ihme, että Sonjalle on tullut olo, ettei osaa olla muiden äitien kanssa.

”Tosin kävin juuri mammamiitissä, ja ne oli siellä tosi mukavia, avoimia ja iloisia”, hän kertoo positiivisena. Ehkä ennakkoluulot voivat hälvetä puolin ja toisin?

”On tosi tärkeää, että on sosiaalista elämää. Jos en ole sosiaalinen, niin erakoidun, eikä silloin arkikaan luista.”

Alternative-malli – myös raskausaikana

Raskaudet ja äitiys eivät ole tuntuneet hidastavan Sonjaa. Tällä äidillä on epätavallisen ulkonäön ja epätavallisten lemmikkien lisäksi hieman epätavallinen harrastus. Vuosien varrella Sonja on poseerannut mitä mielikuvituksellisemmissa kuvauksissa. Ensimmäisissä kuvauksissä hän oli mukana 18-vuotiaana. Alternative-mallius on hänelle harrastuksena henkireikä.

”On tärkeää pitää kiinni omista harrastuksista ja hemmotella itseä. Haluaisin muistuttaa kaikkia äitejä, että ei pidä unohtaa itseään. Sen lisäksi että on äiti, pitää tehdä asioita joista nauttii ja harrastaa, jotta jaksaa olla parempi äiti.”

Lasten saaminenkaan ei ole pysäyttänyt kuvauksien tekemistä. Pietun odotusaikana, raskausviikolla 32, Sonjasta otettiin kuvia mahtavan vauvamahan kanssa.

”Lasten jälkeen on tullut varmempi olo itsestäni, vaikka onkin maharöllöä.”

Myös lapset ovat olleet vaikuttuneita äidin taiteellisesta urasta – ainakin toisinaan. Taannoin Sonja poseerasi kuvauksissa hämähäkkimies-naamarissa, ja vastaanotto kotona oli haltioitunut:

”Vanhemman muksun mielestä Spiderman on kovin juttu ikinä. Kuvausten jälkeen Pietu oli sitä mieltä, että äiti on oikea Spiderman! Lasten mielestä olen ihan siisti tyyppi.”

”Toivon, että jokainen hyväksyisi muut äidit sellaisina kuin ovat”, Sonja sanoo vakavasti pohtiva ilme kasvoillaan.

Artikkeli on julkaistu alun perin heinäkuussa 2013.

 

 

Mitä mieltä olet artikkelista?