Viimeksi päivitetty 25.7.2022
Kuinka yleinen kaksosraskaus on?
Noin yksi synnytys seitsemästäkymmenestä on kaksossynnytys. Kolmoset syntyy alle kymmeneen perheeseen vuodessa, neloset ovat erittäin poikkeukselliset. Viitoset on syntynyt Suomessa viimeeksi 1970-luvulla.
Samanmunaiset ja erimunaiset kaksosraskaudet
Samasta munasta kehittyvät kaksoset ovat identtisiä kaksosia ja eri munista kehittyvät ovat perimältään erilaisia ja eivät ole identtisiä. Yksi kolmasosa kaksosista ovat samanmunaisia ja kaksi kolmasosaa ovat erimunaisia.
- Monisikiöraskaus on riskiraskaus: odottajaa seurataan aina neuvolan lisäksi erikoissairaanhoidossa.
- Kaksosraskauden varhaisessa vaiheessa määritetään ultraäänellä, onko sikiöillä yhteinen istukka, suonikalvo ja vesipussi. Jos ne ovat erilliset, raskaus on turvallisempi kuin jos ne ovat yhteiset.
- Lähes puolet monikkolapsista syntyy ennenaikaisesti (ennen raskausviikkoa 37.) 38% monikkolapsista oli synnyttyään valvonta- tai tehohoidossa vuonna 2017.
- Suomessa noin kymmenesosa monikkoraskauksista saa alkunsa lapsettomuushoidoista, loput 90% spontaanisti.
Missä vaiheessa kaksosraskaus todetaan?
Toisinaan raskaana olevaa naista odottaa yllätys ensimmäisessä ultraäänitutkimuksessa: kohdusta löytyykin kaksi sykkivää sydäntä. Kaksosraskaus todetaan useimmiten alkuraskauden ultraäänitutkimuksessa raskausviikoilla 10–12.
Jos odottaja päättää hakeutua ultraäänitutkimukseen jo varhaisemmilla viikoilla, voidaan vatsan päältä tehtävässä ultratutkimuksessa havaita useampia lapsivesipusseja jo kuudennella raskausviikolla. Elonmerkit eli sydämien sykkeet löytyvät yleensä kahdeksanteen raskausviikkoon mennessä.
Kaksoraskauden oireita
Kaksosia odottava äiti kärsii usein rajummista raskausoireista kuin yhden vauvan odottaja. Esimerkiksi pahoinvointia ja väsymystä esiintyy enemmän, ja kaksosten odottajilla on useammin myös ennenaikaisia supistuksia sekä tiputtelua.
Lisäksi ennenaikaisen synnytyksen ja keskenmenon riski on monikkoraskauksissa kuusinkertainen yksisikiöraskauteen verrattuna. Kaksosraskauden suurimmat vauvoihin kohdistuvat riskit ovat sikiöiden suuri kokoero, kohtukuolemat, ennenaikainen synnytys sekä syntyneiden lasten pienipainoisuus.
Kaksosraskaus on riskiraskaus – seuranta neuvolassa tarkempaa
Kaksosraskaus onkin aina riskiraskaus, ja siksi sitä seurataan tehostetusti. Seuranta koostuu käynneistä sekä äitiysneuvolassa että sairaalan äitiyspoliklinikalla yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaan. Äitiyspoliklinikkakäynteihin kuuluvat sikiöiden sydämen sykkeen seuranta sekä ultraäänitutkimukset. Pääsääntöisesti kaksosten odottaja käy äitiyspoliklinikalla neljän viikon välein, mutta riskialttiissa tilanteissa käyntejä voi olla jopa kahden päivän välein.
Tarkka käyntien määrä riippuu raskaustyypistä sekä äidin voinnista. Monisikiöraskauksiin liittyy yksisikiöisyyttä enemmän anemiaa, verenpaineen nousua ja raskaushepatoosia eli raskaudenaikaisia maksahäiriöitä. Seurannassa kiinnitetään huomiota erityisesti odottajan kohdunkaulan tilaan sekä sikiöiden kasvuun.
”Monisikiöraskauden raskaustyyppi vaikuttaa olennaisesti riskitekijöiden määrään – esimerkiksi onko lapsilla yhteinen vai erilliset vesipussit, istukat ja suonikalvot. Mitä enemmän sikiöillä on yhteistä, sitä suurempia riskejä raskauteen liittyy ja sitä tarkemmin sitä seurataan. Myös äideissä on eroja. Terve 25-vuotias odottaja ei ole niin kovilla kuin 43-vuotias odottaja, jolla on esimerkiksi verenpaineongelmia jo ennen raskautta”, sanoo Suomen Monikkoperheet ry:n vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Raisa Ojaluoto.
Kaksosten synnytys
Kaksosraskauden synnytystapa riippuu muun muassa raskauden kestosta, sikiöiden tarjonnasta, mahdollisista raskausajan komplikaatioista sekä äidin aiemmasta synnytyshistoriasta. Ensisijaisesti pyritään alatiesynnytykseen, mutta noin puolet kaksosista syntyy sektiolla.
Näistä joka viides on suunniteltu sektio, johon voidaan päätyä esimerkiksi vauvojen virheellisen tarjonnan vuoksi. Hätäsektio voi tulla kyseeseen tilanteissa, joissa äidin tai vauvojen terveys on uhattuna. Tavallisimpia syitä hätäsektioon ovat lasten hapenpuutostilat.
Monikkosynnytykset hoidetaan sairaaloissa, joissa on valmius lasten tehohoitoon. Kaksosten syntyessä synnytyssalissa on tavallista enemmän henkilökuntaa. Läsnä ovat hoitava kätilö, kaksi synnytyslääkäriä, ainakin yksi lastenlääkäri sekä lapsia hoitavat kätilöt. Sekä äidin että sikiöiden vointia seurataan tarkkaan, jotta mahdolliset ongelmat voidaan havaita ajoissa.
Ensimmäinen eli A-vauva syntyy samoin kuin yksisikiöraskaudessa. A-vauvan synnyttyä odotetaan, että äidin kohtu alkaa supistella uudelleen. Tässä vaiheessa äiti saa usein oksitosiinihormonia tukemaan kohdun supistelua.
”Kun ensimmäinen vauva eli A-vauva on syntynyt, odotetaan, että B-vauva asettuu kohtuun pitkittäin. Tässä vaiheessa B-vauvaa usein myös ohjataan oikeaan asentoon äidin vatsanpeitteiden päältä. Tarvittaessa tarjontaa tarkistetaan ultraäänellä”, kuvailee Ojaluoto.
Kaksoset syntyvät usein keskosina
Kaksoset syntyvät yleensä ennen laskettua aikaa, keskimäärin raskausviikolla 36. On tavallista, että ainakin toinen vauva saa aluksi tehostettua hoitoa esimerkiksi keskosuuden, hengitysvaikeuksien, infektioiden tai synnytyskomplikaatioiden vuoksi. Myös täysiaikaiset kaksoset ovat yleensä pienikokoisempia kuin yksisikiöiset vauvat. Kaksosvauva painaa syntyessään keskimäärin 2500 grammaa.
Suomessa syntyy vuosittain 700-800 kaksosparia. Kaksossynnytyksiä on noin 1,5 prosenttia kaikista synnytyksistä. Haasteista huolimatta suurin osa monikkolapsista syntyy terveenä.
Lähteet: Suomen Monikkoperheet ry | Terveyskirjasto | Terveyskylä
Lue myös:
