anoppi-juu..

Suhteet anoppiin olivat oikein hyvät aina lapsen syntymään saakka. Sen jälkeen en ole osannut tehdä hänen mielestään mitään oikein. Hän on puuttunut kaikkeen henkilökohtaiseenkin ja omat asiani kuulen ensimmäisenä anopin työkavereilta, mm. rintojani analysoidaan siellä julkisesti, milloin en osaa imettää tai milloin annan lapselle vääränlaisesta mukista maitoa jne. Olen yrittänyt sietää ja kestää runsaan vuoden mutta sitten tuli stoppi. Anoppi tuli kotiini haukkumaan minua ja annoin sitten minäkin tulla mielipiteeni muutamaa asiaan. Tilanne päättyi niin että anoppi katkaisi välit minuun täysin ja soitti poliiseille että mieheni ei kuulemma jaksa koska hänellä on niin kauhea vaimo. No, siinä sitten jouduin elämäni ensimmäisen kerran selvittelemään poliiseille yhtään mitään ja virkavalta oli keskustelun jälkeen lähinnä sitä mieltä, että onneksi heillä anoppi asuu aika kaukana. Mieheni on tilanteesta ihan yhtä pöyristynyt. Tästä on kyllä aika vaikea jatkaa normaalisti eteenpäin.