Jaksan aina todeta kun kuunetelen ystävieni valittavan anopeistaan, että voi kun olisi anoppi. Mieheni äiti on kuollut ennen kuin olemme tavanneet, en siis koskaan ole saanut edes tilaisuutta tavata häntä. Vaikka kuinka olisi kamala anoppi, kannattaa aina muistaa, ettei kai kaikki ole niin pahaakaan. Jokaisesta luulisi löytyvän jotain hyvää. Olkaa kiitollisia anopeistanne ja muistakin ihmissuhteistanne. Laajat tukijoukot ovat siunaus, niin hyvässä kuin pahassa!
[Missing text /templates/comment/backToArticle for fi]