Anoppi ei ole ongelma - oma äiti on

Anoppi on yli-innostunut hössöttäjä, kiinnostunut rajatieteistä ja soittaa milloin mistäkin "kun tuli sellainen tunne" ja höpöttää menninkäisistä ja energioista. Anoppi ei puutu lastenkasvatukseen tai kodinhoitoon millään lailla, siitä olen kiitollinen.

Oma äitini sen sijaan on miehelleni hirviöanoppi, yli-kriittinen diktaattori: jos asiaa ei tehdä kuten hän sanoo, se tehdään silloin väärin. Äitini yrittää löytää miehestä pelkkää negatiivista, ja jos ei löydä niin keksii niitä itse. Mies kun on lempeäluonteinen ja perheestään huolehtiva, toisin kuin äidin ex-mies (sadistinen narsisti joka pisti koko perheen ojennukseen kun kadulla kävellyt lökäpöksy alkoi ärsyttää). Äiti vastustaa kaikkea yhteisen elämän rakentamista; oman talon etsintää, kihloihin menoa.. Kun kerroimme vauvasta, kysyi miksen tehnyt aborttia. Nykyään tyttö on onneksi hänelle todella tärkeä. Tosin väärinhän minä teen, jos tyttö nukahtaa syliin ja vien sänkyyn, enkä herätä myyssäämällä vaatteita ja vie parvekkeelle...