Psykoterapeutti ja seksuaaliterapeutti Maaret Kallio ja tutkimusprofessori Osmo Kontula tutkivat kirjassaan Happy end (2015) pariskuntia, joilla pyyhkii hyvin. Tässä Maaret Kallion näkemys siitä, miten parisuhde ja seksielämä säilyy eläväisenä pikkulapsiajan haasteikossa.

Psykoterapeutti ja seksuaaliterapeutti Maaret Kallio. (Kuva: Anna Dammert)Pikkulapsivaihe on haaste parisuhteelle. Happy end -kirjan aineistosta selvisi, että myös onnellisessa parisuhteessa elävät valittivat usein juuri pikkulapsiajan ja ruuhkavuosien vaikutuksesta parisuhteeseen.


 


Tutkimuksessa selvisi, että on tiettyjä ajattelu- ja toimintatapoja, jotka auttavat vanhempia silloin, kun parisuhteelle ei löydy aikaa ja kun hermot ovat kireällä. Tässä viisi tärkeää seikkaa, joiden avulla parisuhteessa päästään pitkälle.

1. Läheisyys on tärkeää

Pikkulapsivaihe sisältää riskin puolisoiden etääntymisestä. Kun on vaipat, tiskit, harrastukset, leikit ja työ, saattaa arkinen läheisyys unohtua. Kun suhteesta loppuu koskettaminen, hiipuu myös vipinä sänkykamarissa.

”Arkinen läheisyys on portti eroottiseen maailmaan. Tosin arkisen hellyyden ei tarvitse johtaa seksiin. Sen täytyy olla vaateetonta hellyyttä. Se on merkityksellistä itsessään”, Kallio sanoo.

Tutkimusten mukaan hellyyden ja kosketusten määrä on suorassa suhteessa seksin määrään parisuhteessa.

”Kumpi sitten ruokkii toista? Lähtisin liikkeelle hellyydestä. Jos parisuhteesta uupuu hellyys, uupuu se toinenkin”, Kallio sanoo.

”Joskus seksiin voi myös lähteä toisen mieliksi, kunhan siinä ei riko itseään.”

2. Spontaani intohimoinen seksi – unohda se!

Suhteen alkuvaiheessa vaatteet heitetään päältä heti, kun siihen avautuu mahdollisuus. Seksiin liitetäänkin usein juuri intohimoinen spontaanisuus. Kun parisuhde kypsyy ja intohimoisista rakastajista on kuoriutunut vanhempia, vastaavanlainen spontaaniin intohimoon nojautuva seksielämä saattaa olla jopa mahdottomuus.

Hyvässä parisuhteessa ei kuitenkaan unohdeta seksielämää lasten synnyttyä.

”Seksuaalista halua kannattaa lähteä tunnustelemaan, vaikkei spontaania halua olisikaan. Seksiä kannattaa siis lähteä kokeilemaan, kunhan siihen ei ryhdy väen vängällä”, Kallio huomauttaa.

Kirjan aineistosta löytyykin lukuisia naisia, jotka kertovat seksielämään panostamisen hetkellisestä haluan puutteesta huolimatta johtaneen hyviin lopputuloksiin. Seksuaalinen halu saattaa löytyä kokeilemalla ja keskustelemalla.

”Joskus seksiin voi myös lähteä toisen mieliksi, kunhan siinä ei riko itseään. Pitää muistaa, ettei seksi ole hampaiden harjaamiseen verrattava suorite, vaan paljon intiimimpi ja herkempi asia”, Kallio huomauttaa.

Tärkeintä on toisen huomioiminen. Pikkulapsivaiheessa seksuaalielämä vaatii ennen kaikkea joustoa.

”Tässä aineistossa tyytyväisiä olivat he, jotka olivat osanneet joustaa. Heillä oli ollut kuivempi kausia seksin suhteen, mutta toisaalta seksiin varattiin myös aikaa ja sitä pidettiin merkityksellisenä”, Kallio sanoo.

3. Ylläpidä me-henkeä

Perhe-sana muodostaa yhteisen yksikön, joten me-henkeä saatetaan pitää perheessä itsestään selvänä. Näin ei kuitenkaan ole. Hyvä tiimi ei nimittäin synny itsestään. Myöskään pelkät juhlapuheet eivät riitä.

Hyvässä suhteessa kumppani ei ole toisen kannattelija. Hyvässä tiimissä on kaksi itsenäistä osapuolta, jotka ottavat toisensa huomioon ja arvostavat toinen toisiaan.

”Miten jaksetaan asettua toisen rinnalle huononakin päivänä? Osataanko ymmärtää toista? Osataanko kertoa omista asioista niin, että toinen pystyy ne vastaanottamaan? Monestihan ajatellaan, että toisen pitää ymmärtää minua, mutta ei itse jaksa ymmärtää toista”, Kallio maalailee.

Kotityöt ja lasten hoivaaminen ovat myös tärkeä osa tiimihenkeä.

”Hyvässä tiimissä kumpikaan puoliso ei uhraudu vanhemmuudelle. Asioita katsotaan aina meidän näkökulmasta. Mitä tarkoittaa meidän näkökulmasta, jos isä on aina töissä. Mitä meille käy, jos äiti uupuu vanhemmuuteen”, Kallio sanoo.

4. Älä hävitä leikkimielisyyttäsi

Hulluttelu, kepeys ja leikkimielisyys ovat tärkeitä avaimia antoisaan seksielämään pitkässä parisuhteessa. Liika jäykkämielisyys, taipumattomuus ja vakavamielisyys voivat puolestaan olla haasteita parin seksielämälle.

”Leikin kautta voidaan esimerkiksi kokeilla erilaisia asioita. Kokeileminen ei tässä tarkoita mitään extreme-juttuja, vaan jotain ihan pientä, jotain hauskaa. Leikkimielisyys on pilkettä pariskunnan silmäkulmassa”, Kallio pohtii.

Leikkimielisessä seikkailussa on myös helpompi puhua omista ja toisen haluista ja nautinnoista.

”Leikkimieliset ihmiset voivat myös helpommin todeta mokanneensa”, Kallio summaa.

Happy end, Osmo Kontula, Maaret Kallio, 2015, WSOY.5. Pidä huolta itsestäsi ja parisuhteestasi

Haluatko opettaa lapsellesi itsearvostusta? Jos vanhemmat vain raatavat lastensa eteen, eivätkä koskaan käytä aikaa pelkästään itseään varten, mitä silloin opetamme lapsillemme? Että vanhemmaksi tuleminen tarkoittaa raatamista ja lasten kotiorjana olemista?

”On lapsen parhaaksi, että vanhemmat voivat hyvin ja että parisuhde on kunnossa. Tähän tarvitaan sopivasti itsekkyyttä: pidetään huolta omasta hyvinvoinnista ja priorisoidaan lasten sijaan ajoittain myös parisuhdetta. Vaikka lasta harmittaisi olla hetken aikaa hoidossa, on lapsen etu, jos lasta tulee hakemaan toisiaan lähentyneet vanhemmat”, Kallio sanoo.

Happy end -kirjan aineistosta selvisi, että hyvässä parisuhteessa lapsikeskeisyyttä on jopa varottu.

”Pikkulapsivaihe saattaa kestää jopa 10 vuotta, jos perheessä on useampia lapsia. Jos parisuhde laitetaan hyllylle niin pitkäksi aikaa, siinä on aikamoinen kurominen kiinni”, Kallio sanoo.

Mitä mieltä olet artikkelista?